Otsikko on sen kaltainen, että jos olet matalassa tunnetilassa, niin se saattaa jopa raivostuttaa sinua. Mutta jos olet korkeassa tunnetilassa, niin ymmärrät sen merkityksen täydellisesti.

Ihmiset, jotka pyytävät kiihkeimmin, usein sallivat itselleen kaikkein vähiten. Eli koska pyytämisen tunnetila on täysin erilainen, kuin sallimisen tunnetila, niin syntyy harhakuva siitä, että elämä olisi epäoikeudenmukaista. Pyytäjät eivät siis useinkaan salli itselleen, mitä ovat pyytäneet. Syntiin, syyllisyyteen  ja ”jumalan alamaisena elämiseen” opissaan keskittyvät uskonnot siis myös usein vain lisäävät niihin uskovien kärsimystä, koska parempaa elämää matalissa tunnetiloissa anelevat uskovat eivät ymmärrä luovansa omaa onnettomuuttaan koko ajan itse.

Toinen syy epäoikeudenmukaisuuden vaikutelmaan on se, että kuvittelemme toiset ihmiset usein onnellisemmiksi, kuin itsemme, eli tunnemme heitä kohtaan kateutta ja katkeruutta. Muiden ihmisten todellisesta onnellisuudesta tai  onnettomuudesta emme tiedä juuri mitään. Etenkin, jos ihminen ilmentää omaa menestystään ulkoisesti, niin kuvittelemme hänet onnelliseksi, vaikka suurin osa tällaisista ihmisistä ei useinkaan itse tunne itseään onnelliseksi, ja juuri siksi he korostavat menestystään – koska he uskovat tulevansa onnellisemmiksi, kun MUUT IHMISET havaitsevat heidän menestyksensä ja ihailevat sitä. Muiden ihmisten ihailuun perustuva onnellisuus on kuitenkin aina ehdollista, ja siksi myös hyvin epävakaata.

Kolmas syy siihen, että meidän on usein hyvin vaikea uskoa elämämme ja maailman reiluuteen, liittyy jälleensyntymään, ja niihin elämänoloihin, jotka sieluina valitsemme kuhunkin inkarnaatioomme. Eli toiset meistä syntyvät näennäisesti helpompiin oloihin, kuin toiset, koska korkeampi meissä haluaa kokea elämää sen kaikissa muodoissa. Mutta tässäkin asiassa havainto, jonka teemme muiden ihmisten elämästä, on aina tavalla tai toisella virheellinen. Sillä onnellisuus on aina suhteellista: Köyhä ei ole aina onnellisempi kuin rikas, eikä tasaista elämää elävä ihminen ole aina onnellisempi, kuin paljon dramaattisia elämäntilanteita kokeva. Sanonta ”ihmiselle annetaan vain niin paljon taakkaa, kuin mitä hän jaksaa kantaaa” kertoo tästä totuudesta. Eli kaikkein vaikeimpiin elinoloihin syntyvät sielut tietävät sisäisesti, miksi valitsivat, niin kuin valitsivat –  ja miksi.

Katkeruutta ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta aiheutaa myös se, että kun saavutamme asioita matalissa tunnetiloissa, niin se mitä saavutamme, ei olekaan todellinen toiveemme, jolloin elämä tuntuu kärsimykseltä, kamppailulta, josta saadut palkinnot eivät ole mielestämme suhteessa ponnisteluihimme. Eli emme ymmärrä, että menestys ei vaadi kärsimystä. Todelliset toiveemme ovat aina korkealla taajuudella, ja saavutettavissa korkeissa tunnetiloissa, helposti ja vaivattomasti.

Eli jos yrität kovasti saada työpaikan, ja lopulta saat sen, niin jos tunnetilasi oli matala työtä etsiessäsi, niin ”sait mitä tilasit”, ja koetkin paljon haasteita työpaikassasi, joka vaikutti aluksi unelmiesi täyttymykseltä, onnenpotkulta. Tai jos löysit itsellesi ”paremman” puolison erottuasi ”huonommasta” puolisosta, niin otit kuitenkin ”itsesi ja matalan tunnetaajuutesi mukaasi” myös uuteen suhteeseen, jolloin uudesta suhteesta tuli  vielä edellistäkin epätyydyttävämpi.

Jos siis olet matalassa tunnetilassa, yrität kovasti ja kamppailet, niin voit saavuttaa paljon näennäisesti haluamiasi asioita, joita et todellisuudessa halua. Ja juuri siksi raha ei siis tee suinkaan kaikkia ihmisiä onnelliseksi, eivätkä myöskään ihmissuhteet, ei edes hyvä fyysinen terveys. Sillä meidät tekee onnelliseksi vain ne asiat, joita  itse tunnetasolla arvostamme. Ja tästä syystä on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota tunnetilaasi eli taajuuteesi ”löytäessäsi” hyvältä tuntuvia ratkaisuja. Jos olet matalassa taajuudessa ostaessasi vaikkapa käytettyä autoa, ja sinulla on ennestään huonoja kokemuksia käytetyn auton ostamisesta, niin on hyvin todennäköistä, että kaupanteon hetkellä hyvältä tuntuneesta autosta löytyykin yllättäviä vikoja. Ja tämä siis johtuu siitä, että vetovoiman laki veti puolesi myyjän ja auton, jotka värähtelivät samalla matalalla taajuudella sinun kanssasi.

Ja vetovoiman laki aiheuttaa myös sen, että kun lähdet tietoisen luojan polulle, ja tietoisesti harjoittelet korkean tunnetaajuuden ylläpitämistä, niin saatat kokea elämässäsi kuin ”sarjan maanjäristyksiä”. Eli sinusta saattaa tuntua todella epäreilulta, että KOSKA tunnet nyt enemmän iloa, rakkautta ja onnellisuutta, niin koko turvallinen vanha eämäsi ympärilläsi samalla hajoaa. Mutta epäreiluuden tunnetta tunnet vain ollessasi negatiivisten tunteiden vallassa. Korkeassa tunnetilassa taas uhtaudut elämäsi uusiutumiseen aivan eri tavalla, eli oivallat, että uusi elämä ei voi alkaa, jos et ole luopunut vanhasta. Ja vanhasta luopumisen ei silti tarvitse aiheuttaa sinulle kärsimystä, vaan voit käydä koko uusiutumisprosessin läpi myös korkeassa tunnetilassa. Luomistyösi olet nimittäin jo tehnyt, nyt sinun on aika vain sallia kaikki suurenmoiset toiveesi!

Eli kirjaimellisesti: Voit rakastaa sydämesi pohjasta puolisoa, josta olet juuri eroamassa, koska rakkaus on vain tunne, jota itse tunnet, ei koskaan mitään muuta. Ja jos rakastat ihmistä, josta eroat, niin ero tapahtuu helposti ja nopeasti. Ja löydät myös todella helposti omaan korkeaan tunnetaajuutesi sopivan uuden puolison.  Tai saatat löytää myös tuon saman ihmisen elämääsi toistamiseen, kohtaat hänet vain nyt korkealla tunnetaajuudella, eli solmit uuden suhteen häneen katsomalla häntä korkeamman minäsi silmin, jolloin hänkin voi ilmenää korkeinta itsessään sinun seurassasi. Korkeassa tunnetilassa olessamme kuljemme siis AINA helpointa polkua, ja varmasti toivomaamme suuntaan.

Älä siis myöskään koskaan yritä sallia itsellesi ”parasta huonoa vaihtoehtoa”, eli älä yritä minimoida omia unelmiasi, vain säilyttääksesi vanhan, turvalliselta tuntuvan  elämäsi. Sillä jos todelliset unelmasi ovat aivan erilaisia, kuin nykyinen todellisuutesi, niin koet  sisälläsi niin voimakkaan tunneristiiidan, että vanha elämäsi tulee joka tapauksessa hajoamaan, ennemmin tai myöhemmin. Jos vastustat tätä uusiutumista, ja olet matalassa tunnetilassa, niin tuo hajoaminen tapahtuu vain lopulta rajummin ja dramaattisemmin. Mutta jos olet korkeassa tunnetilassa uudistaessasi elämääsi, niin uudistuminen tapahtuu helposti, nopeasti ja kivuttomasti.

Jos ja kun et aivan tarkalleen vielä tiedä, millainen uusi upea elämäsi tulee konkreettisesti olemaan, niin  uudistumisprosessia edesauttavat yksityiskohtien sijaan yleiset ajatukset siitä, mitä elämältäsi toivot: Mitä minä todella elämältäni haluan? Haluan tuntea oloni hyväksi omassa kehossani. Haluan rakastaa elämää. Haluan kokea paljon iloa ja pitää hauskaa läheisteni kanssa. Haluan arvostaa itseäni ja kokea elämäni mielekkääksi. Haluan olla innostunut ja inspiroitunut usein.  Haluan rakastaa ja ihailla ympäristöä ja kotia jossa elän. Haluan innostaa  muita ihmisiä, ja auttaa heitäkin rakastamaan ja arvostamaan itseään, ja kohottamaan omaaa tunnetilaansa. Haluan tuntea yhteenkuuluvuutta  läheisteni, ja muiden kanssaihmisteni kanssa.

Älä siis keskity suurtenkaan elämänmuutosten keskellä siihen, miten, milloin ja kenen toimesta mitäkin asioita tulee tapahtumaan, vaan keskity vain korkeisiin tunnetiloihin, joita siis tavoittelet  elämääsi uudistamalla. Eli tietoinen luominen on teoriassa todella yksinkertaista: Kun tunnetasolla tunnet, miltä unelmasi jo toteutuneina tuntuvat, niin ne myös toteutuvat! Eli pysymällä korkeassa tunnetilassa mahdollisimman usein, niin  saavutat varmasti, helposti ja nopeasti, mitä TODELLA haluat.

Nykyhetkesi on aina jo ”vanha uutinen”. Jos nykyhetkesi ei vastaa toiveitasi,  niin älä  keskity nykyisyyteesi, vaan pyri näkemään ”sielusi silmin” sen luoma parempi tulevaisuus. Eli muista aina, että elämä kantaa, kaikki järjestyy aina, ja joka ikinen ei-toivottu kokemuksesi luo aina toivottua.

Älä siis koskaan ”kehu” epäonnellasi, älä voivottele ongelmiasi ja sairauksiasi, älä etsi sääliä ja empatiaa, koska elämäsi on niin vaikeaa. Sillä puhumalla epäonnestasi, kärsimyksistäsi ja ”karusta kohtalostasi” luot vain lisää samanlaista. Sillä jos itse uskot, että sinut on ”tuomittu” kokemaan paljon vaikeuksia, niin  uskomuksesi myös toteutuu. Mutta kukaan tai mikään muu ei ole tuominnut sinua, vaan ainoastaan  sinä itse.

Jos taas olet tietoisena luojana jo oivaltanut tämän totuuden, eli ymmärrät oman kaikkivoipaisuutesi, ja sinulla on hyvin vahva tunne siitä, että toiveesi toteutuu millä hetkellä hyvänsä – mutta näin ei silti tapahdukaan – niin tähän on vain kaksi mahdollista syytä: Joko sinä itse et ole valmis vastaanottamaan toivettasi, tai toiveesi ei ole valmis tulemaan luoksesi, eli synkronia, universumin täydellinen järjestys ei ole ”kohdallaan”. Sinun oma värähtelytaajuutesi ei siis ole sama, kuin  toiveesi värähtelytaajuus.

Tällainen tilanne johtuu usein siitä, että olet toivonut jotakin todella hartaasti, mutta ollut ”ankara itsellesi”, eli sallinut vain vähän, ja tällöin korkeamman minäsi taajuudelle luomasi unelmat voivat olla jo niin suurenmoisia, että et tavoita niitä. Mutta tämä tilanne ei johdu toiveidesi suuruudesta, vaan siitä, että edelleen yrität aivan liikaa, eli et salli ja vastaanota, koska et usko omaan mittaamattomaan arvoosi, ja täydelliseen rajattomuuteesi luojana. Eli yrität itse tehdä asioita, jotka kuuluvat universumin tehtäviin.

Ja siksi jäät ikään kuin alati laajenevien toiveidesi tavoittamattomiin, kuljet aina askeleen jäljessä, eli tavoitteesi karkaa sitä mukaa ja samassa suhteessa, kun sitä  yrität  tavoittaa, koska jatkuva toivomisesi  kasvattaa koko ajan myös unelmiasi. Eli aivan kuin yrittäisit vetää venettä rantaan, mutta koska olet kärsimätön, niin vene liikkuukin sinusta pois päin, koska et malta odottaa rauhassa oikeaa hetkeä, aaltoa, joka tuo veneen luoksesi helposti, ilman ponnisteluja. Tai olet kuin hakemassa hevosta laitumelta, mutta koska tunnetilasi on negatiivinen, niin hevonen herkkävaistoisena eläimenä aistii matalan tunnetilasi, eikä siksi luota sinuun, ja laukkaakin karkuun. Eli jos epäilet omaa kykyäsi ottaa hevonen kiinni, niin et saa sitä kiinni, ja oma uskomuksesi toteutuu.

Tilanteesi ei  kuitenkaan koskaan ole toivoton, vaikka olisitkin ”toivonut ja yrittänyt liikaa”. Korkeampi minäsi on silti aina valmiina ohjaamaan sinua unelmiasi kohti. Korkeampi minäsi ei koskaan katso taakse päin, vaan keskittyy aina unelmiisi, ja helpoimpaan mahdolliseen polkuun, joka johtaa niiden luokse.

Toiveesi eivät siis koskaan ole ”liian suuria”, vaan päin vastoin: Jos toiveesi on tarpeeksi suuri, niin edes omat omat negatiiviset uskomuksesi eivät enää lopulta voi estää sen toteutumista. Eli jos moottori on riittävän voimakas, niin sillä voi vetää miten raskasta kuormaa tahansa, vaikka kuormassa olisi ”käsijarru päällä”. Järkevää tällainen omien toiveiden vastustaminen ei tietenkään ole, ja se aiheuttaa aivan tarpeetonta ponnistelua ja kärsimystä, mutta jos uskomme elämän olevan vaikeaa, niin se myös on sitä. Moni meistä on myös oppinut uskomaan, että on jollain tapaa ”sankarillista” saavuttaa unelmia kärsimällä, ja että kärsimys on ainoa tie menestykseen. Mutta sekin on siis vain ja ainoastaan uskomus, joka toteutuu.

Jo siis haluat, että toiveesi toteutuvat helposti, niin toimi aina pelkästään korkeassa tunnetilassa, eli inspiroituneena, sillä silloin toimit varmasti oman korkeamman minäsi ohjauksessa, etkä siis pyri kärsimättömänä  menemään asioiden ja tapahtumien edelle.

Korkeamman minäsi ääni on usein hento ja hiljainen, mutta jos uskot ja luotat siihen, että sinua ohjataan joka hetki, niin maltat kuunnella tuota kuiskausta sisälläsi.

Ja tuo kuiskaus johtaa sinut aina jonkin unelmasi luokse. Anna sis universumin yllättää ja ihastuttaa itsesi lahjoillaan, jokaisena elämäsi päivänä, jokaisena elämäsi kallisarvoisena hetkenä.