Pyri tuntemaan tyytyväisyyttä – ollessasi kärsivällinen melot vastavirtaan

DSC_0484.JPG

Odottaessamme toteutumattomien toiveidemme manifestoitumista olemme usein matalalla tunnetaajuudella eli turhautuneita. Tässä tunnetaajuudessa manifestoiminen ei ole mahdollista, sillä  turhautuminen aktivoi vain lisää syytä turhautumiseen ja kärsimättömyyteen, sillä luomme joka hetki todellisuuttamme. Luomme siis joka hetki uutta, mutta samalla vanhaa, koska tunnetaajuutemme ei ole toiveemme suhteen kohonnut. Tunne siitä, että ”mikään ei etene” kertoo aina vain oman tunnetaajuutemme pysymisestä samana. Energia on kyllä liikkeessä koko ajan ja luominen tapahtuu koko ajan.

Kun opiskelemme tietoista luomista, niin turhautumisen ja kärsimättömyyden tilalle tulee usein hieman korkeampi tunne, kärsivällisyys. Mutta niin kärsimättömyyden kuin kärsivällisyydenkin kantasana on kuvaavasti ”kärsiä”: Me siis ikään kuin ”kärsimme” siitä, että joudumme odottamaan toiveemme toteutumista. Eli kiinnitämme huomiomme siihen, että se, mitä odotamme tapahtuvaksi, ei ole vieläkään tapahtunut. Molemmat tunteet, sekä kärsimättömyys että kärsivällisyys, värähtelevät siis edelleen matalalla tunnetaajuudella. Vaikka sanotaankin, että ”kärsivällisyys on hyve”, niin vetovoiman lain näkökulmasta kärsivällisyys on edelleen huomion kiinnittämistä toiveen toteutumatomuuteen, ei siis sen toteutumiseen eli manifestoitumiseen fyysiselle tasolle.

 

Js siis toivot toiveesi toteutuvan, niin älä pyri olemaan ´tunnetasolla kärsivällinen, vaan tyytyväinen. Jos toiveesi ajatteleminen estää sinua olemasta tyytyväinen, ja pystyt korkeintaan olemaan kärsivällinen toiveesi suhteen, niin älä ajattele toivettasi ollenkaan. Etsi syitä tyytyväisyyteen aivan muista asioista, kuin siitä, johon harras toiveesi ja unelmasi liittyy.

 

Kärsivällisyys ei ole paras tunne myöskään ihmissuhteissa, vaikka useimmille meistä on näin opetettu. Kärsivällisyys muiden ihmisten käytöksen suhteen on toki parempi kuin kärsimättömyys tai suuttumus, mutta kärsivällisyyteen liittyy kuitenkin matala tunnetaajuus, vaikka sitä ei ilmaistaisikaan esim. sanallisesti kärsivällisyyden kohteelle. Kärsivällisyys on siis saman tyyppinen tunne ihmissuhteissa, kuin kauna tai katkeruus, eli mielipide, jota ei toiselle ihmiselle sanallisesti ilmaista, on edellen kuitenkin tunnetasolla aktiivinen. Ja kaikki matalan tunnetaajuuden tunteet -katkeruus, kauna, kärsimättömyys ja kärsivällisyys –  vetävät puoleensa samalla taajuudella värähteleviä asioita, tunnereaktioita ja tapahtumia.

 

Eli pyri myös ihmissuhteissasi aina aitoihin korkean tunnetaajuuden tunteisiin: Tyytyväisyyteen, arvostukseen ja rakkauteen. Pyri siis tietoisesti löytämään läheisistäsi piirteitä, jotka mahdollistavat nämä korkeamman taajuuden tunteet. Silloin katsot muita ihmisiä korkeamman minäsi silmin – ja myös läheisesi hyötyvät korkeasta tunnetaajuudestasi. Sillä korkea taajuus, puhdas positiivinen energia, dominoi aina universumissa.

suhteet oma-elama mieli syvallista