Rakkaus itseä kohtaan on edellytys kaikelle onnellisuudellemme – ja mahdollistaa myös muiden ihmisten rakastamisen
Jos sinusta on elämäsi aikana usein tuntunut sitä, että muut ihmiset eivät ymmärrä sinua, ja että olet jäänyt jollain tapaa ulkopuoliseksi ja osattomaksi monissa kanssakäymistilanteissa, niin kyse ei ole siitä, että olisit jollain tavalla erilainen kuin muut, tai ”viallinen, ”vääränlainen”, tai syntynyt ”väärälle planeetalle”.
Vaan kyse on siitä, että etsiessäsi yhteisymmärrystä ja samanhenkisyyttä oletkin todellisuudessa etsinyt koko ajan rakkautta – itseäsi kohtaan. Sillä emme voi koskaan saada rakkautta keneltäkään toiselta ihmiseltä, voimme rakastaa myös muita ihmisiä vain, jos rakastamme itseämme, eli olemme itse korkeassa tunnetilassa, resonanssissa oman korkeamman minämme kanssa.
Ja koska et ole rakastanut ja arvostanut itseäsi, niin matala tunnetaajuutesi on aikaansaanut sen, että olet vetänyt puoleesi myös muita ihmisiä, jotka eivät ole rakastaneet itseään. Tai vaikka he olisivatkin usein korkeassa tunnetilassa, niin sinun ihmissuhteisiin liittyvä matalan taajuuden tunnemuistosi on saanut aikaan sen, että he ovat SINUN seurassasi ilmentäneet rakkaudettomuutta, eli tavallaan antaneet itsestään sinun seurassasi huonoimman mahdollisen kuvan. Ja tämä on siis tapahtunut siitä huolimatta, että olet itse kunnioittanut ja rakastanut noita muita ihmisiä, koska sinussa itsessäsi on suhteessa ITSEESI negatiivinen tunnemuisto, joka vaikuttaa kaikissa ihmissuhteissasi, koska me ihmiset emme ole erillisiä, vaan samaa henkeä.
Kuvasi ja uskomuksesi muista ihmisistä, ja myös omasta ”karusta kohtalostasi”, elämän ankaruudesta, on siis vääristynyt, koska vetovoiman laki on saanut sinut kokemaan toistuvasti kokemuksia, jotka eivät ole kertoneet rajattomasta rakkaudesta, ja rajattomista mahdollisuuksista, vaan rakkaudettomuudesta, rajallisuudesta, ja kohtuuttomista haasteista.
Negatiiviset kokemuksesi muista ihmisistä ovat siis kyllä olleet todellisia, mutta olet luonut ne itse, omalla negatiivisella tunnemuistollasi, jota olet siis tuntenut omaa itseäsi kohtaan. Ja huomaa myös, että samalla tavalla nuo muutkin ihmiset ovat kokeneet SINUT rakkaudettomana, koska hekään eivät ole rakastaneet itseään, ollessaan negatiivisessa tunnetilassa sinun seurassasi! Olette siis olleet täydellisiä kanssaluojia toinen toisillenne, koska teissä molemmissa olevat negatiiviset tunnemuistot ovat resonoineet keskenään.
Ja tällaiset kokemukset ovat vieraannuttaneet sinut muista ihmisistä, koska olet siis omasta mielestäsi ilmentänyt rakkautta ja arvostusta heitä kohtaan, mutta he eivät olekaan omalla käytöksellään osoittaneet arvostusta, hyväksyntää ja rakkautta sinua kohtaan. Ja lopulta olet tavallaan ”uhriutunut”, ja alkanut pelätä ihmisten kanssa kanssakäymistä, koska sinun vilpittömään rakkauteesi on vastattu ilkeydellä, epäystävällisyydellä, torjunnalla, väheksynnällä ja jopa vihalla. Joista viimeinen perustuu aina pelkoon. Eli todellisuudessa sinua kohtaan vihaa tunteneet ihmiset ovatkin PELÄNNEET sinua, ja kykyäsi suunnatttomaan rakkauteen, jonka olet luonut sekä kaikkien edellisten, että nykyisen elämäsi aikana toiveillasi.
Eli sama voimakas karisma, joka tekee keskimääräistä voimakkaampaan rakkauteen kykenevistä ihmisistä muiden silmissä ”vastustamattomia”, saa usein noissa muissa ihmisissä aikaan myös voimakkaita vihan tunteita, koska sellaiset ihmiset, jotka eivät ole oman korkeamman minänsä taajuudella yhtä voimakkaasti laajentuneet, aistivat tuon suunnattoman rakkauden voiman, mutta eivät tunne samaa itsessään.
Tämä ei tarkoita, että olisimme jollain tapaa eriarvoisia ihmisiä sen mukaan, kuinka paljon negatiivisia kokemuksia olemme kokeneet, ja kuinka suurta rakkautta kykenemme siksi tuntemaan, vaan kyse on vain siitä, että negatiivisessa tunnetilassa oleva kanssaihmisemme tuntee AINA vihaa, jos hyvin voimakkaasti rakkautta kokevana ihmisenä yritämme ”laskeutua hänen tasolleen”, tuntemalla empatiaa ja sääliä. Jos hyvin voimakkaita toiveita luoneena ihmisenä pysyt sen sijaan korkeassa taajuudessa, niin voimasi on suunnaton, eikä kukaan kykene tuntemaan vihaa läsnollessasi, taajuusero on välillänne niin suuri.
Usein tällaisia negatiivisia kokemuksia muista ihmisistä on siis hyvin voimakkaaseen rakkauteen ja myötätuntoon kykenevillä ihmisillä, jotka ovat jo lukemattomissa edellisissä elämissään luoneet todella voimakkaita toiveita rakkaudesta ja onnellisuudesta, ja jotka tuntevat hyvin voimakasta myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Mutta jotka usein jo lapsuudessaan ovat kokeneet traumaattisena kaiken rakkaudettomuuden, koska se, joka tuntee hyvin voimakasta rakkautta, tuntee myös rakkaudettomuuden tavallistakin voimakkaampana tunteena.
Mutta tällainen ihminen on siis etsinyt rakkautta ”väärästä paikasta”, eli muista ihmisistä. Emme koskaan voi löytää rakkautta mistään muualta, kuin omasta itsestämme. Ja jos emme täysin ehdoitta rakasta itseämme, eli hyvin helposti arvostelemme ja kritisoimme itseämme, ja tunnemme syyllisyyttä, niin tällöin emme myöskään kykene tuntemaan rakkautta muita ihmisiä kohtaan, koska ehdoton rakkaus on mahdollista vain korkeassa tunnetilassa, eli kun katsomme muita ihmisiä JA itseämme korkeamman minämme silmin.
Tällaiset ihmiset viihtyvät usein eläinten ja kasvien seurassa erinomaisesti, koska muu luomakunta ”rakastaa heitä ehdottomasti”, eikä siis vastaa heidän mataliin tunnetiloihinsa rakkaudettomuudella. Mutta olemme syntyneet maailmaan elämään ja luomaan yhdessä muiden ihmisten kanssa, joten voimme olla lopulta onnellisia vain, jos opimme rakastamaan itseämme. Nimittäin onnellisuudentunne itsessään on aina vain ehdotonta rakkautta itseä kohtaan.
Jos siis olet usein kokenut, että olet rakastanut ja ”palvellut” muita ihmisiä, mutta et ole saanut vastarakkautta, niin kyse on ollut siitä, että olet ikään kuin ”hengittänyt paljon ulos, mutta et olekaan hengittänyt samassa suhteessa sisään”, eli rakkaus itseäsi ja muita kohtaan ei ole ollut harmoniassa, jolloin elämä tuntuu sinusta ”uuvuttavalta”, ”jatkuvalta taistelulta”.
Puhdas positiivinen energia, eli ehdoton rakkaus, on ainoa todellinen voima universumissa, ota se siis käyttöösi. Rakkaus mahdollistaa harmonisten ihmissuhteiden lisäksi myös kaikkien muiden toiveidesi toteutumisen, sillä olet myös kieltänyt itseltäsi nuo muut unelmat vain siksi, että olet rankaissut itseäsi, eli tuntenut vihaa itseäsi kohtaan. Ja mitä enemmän olet itseäsi rankaissut, eli tuntenut osattomuutta, torjuntaa ja puuteta, niin sitä suuremmaksi on kasvanut myös vihasi itseäsi, ja koko elämää kohtaan.
Mutta kaikella negatiivisella on aina täsmälleen yhtä suuri positiivinen ulottuvuus. Eli negatiivisen tunteesi voimakkuus, ongelmiesi suuruus, ja rajallisuudentunteesi ahdistavuus, kertoo toisaalta vain siitä, kuinka suunnattoman suuria toiveita ja unelmia olet luonut oman korkeamman minäsi taajuuteen. Rakkaudettomuuden tunne on siis aina vain ja ainoastaan todiste ehdottoman rakkauden, eli oman korkeamman olemuspuolesi olemassaolosta.
Jos siis etsit onnellisuutta ja rakkautta, ja olet paljon kokenut elämässäsi aivan päinvastaisia asioita, niin lakkaa etsimästä näitä asioita itsesi ulkopuolelta, ja keskity itsesi rakastamiseen, iloon ja huolettomuuteen. Muista, että olet itse perusolemukseltasi puhdasta rakkautta, ja sellaisena kaikkivoipa luoja, ja täysin oikeutettu saamaan elämältä aivan kaiken, mistä olet koskaan unelmoinut. Pyri siis tuntemaan sisälläsi ilon ja onnellisuuden tunne, keskittämällä kaikki ajauksesi edes hetkeksi ainoastaan hyviin asioihin elämässäsi. Tällöin vetovoiman laki päsee todistamaan sinulle, että positiivinen vetää puoleensa positiivista, rakkaus vetää puoleensa rakkautta, ja ilo luo lisää iloa.
Sinä olet yltäkylläisen, ehdotonta rakkautta ja rajattomia mahdollisuuksia ilmentävän universumin rikas ja rakastettu lapsi. Ota siis vastaan kaikki unelmasi, rakastamalla itseäsi ja Kaikkea Mikä On, ilman mitään ehtoja.