Se, mihin tunnetasolla itse uskomme, toteutuu – siksi skeptikot löytävät vain lisävahvistusta skeptisyydelleen

Ihminen, joka ei usko kaiken universumissa olevan värähtelyä, ja joka ei usko vetovoiman lakiin ja nk. paranormaaleihin ilmiöihin, saa jatkuvasti vahvistusta omalle uskolleen, eli epäuskolleen. Ja tähänkin on paradoksaalisti syynä vetovoiman laki. Samanlainen vetää aina puoleensa samanlaista. Epäusko vetää puoleensa epäuskoa vahvistavia kokemuksia. Paranormaaleja kokemuksia – jotka eivät siis ole todellisuudessa paranormaaleja, vaan täysin normaaleja – vastustavan henkilön tunnetila on vastustuksesta johtuen matala, joten hän ei yksinkertaisesti voi tuossa taajuustilassa kokea korkean tunnetaajuuden kokemuksia.

Elämme siis aina sellaisessa todellisuudessa, kuin millaiseen todellisuuteen itse uskomme.

Mutta skeptikollakin on motiivi omalle ajattelulleen, ja paranormaalien ilmiöiden vastustamiselle, ja tuo motiivi on näennäisesti ”huijareiden paljastaminen”, ja ”huijattujen puolustaminen”. Todellinen syy skeptisyyteen on kuitenkin se, että jokaisella skeptikollakin on  korkeampi minä, ja niin kauan, kun skeptikko ei ole yhteydessä omaan korkeampaan minäänsä, niin niin kauan skeptikon tunnetila on matala. Uskonnoissa kuvataan tällaista mielentilaa ”pimeydessä vaeltamisena”. Mutta valitettavasti myös uskonnot ajavat kannattajansa usein tähän samaan pimeyteen, mikäli uskonnolliset johtajat ja uskonnolliset kirjoitukset kannustavat uskovia vastustamaan muita uskontoja ja filosofioita, ”vastustamaan pahaa” ja ”vihaamaan syntiä”. Sillä emme voi vastustaa mitään vetämättä sitä samalla puoleemme.

Eli esim. kristinuskon paradoksi on, että uskomalla persoonalliseen pahaan kristityt ovat luoneet itse itselleen paholaisen. Eli aivan, kuten ns. saatananpalvontaa ei voi olla olemassa ilman saatanaan uskovia ihmisiä – niin aivan samalla tavalla paholaista vastustava uskovainen ”palvoo” itse paholaista, koska uskoo tähän.

Paha on siis ainoastaan matalan tunnetaajuuden manifestaatio, eli pahuutta ei voi olla olemassa ilman negatiivista tunnetilaa.

Muita uskontoja, ns. syntiä  ja pahaa vastustavan uskovan ihmisen olo siis pahenee sitä mukaa, kun  hänen vastustuksensa luo korkeaan taajuuteen positiivista, eli tällainen uskova ”ajautuu koko ajan kauemmas jumalasta”, vaikka kuvittelee päinvastaista. Tästä syystä moni kiihkeä kristitty odottaa tuskaisena tuomiopäivää, joka vapauttaisi hänet tuosta sisäisestä kivusta. Ja kun hän palaa korkeaan tietoisuuteen ns. kuollessaan, niin hänen tunnetaajuutensa tietysti nouseekin, eli hän ”kohoaa korkeauksiin”. Mutta tuomiopäivää tai maailmanloppua ei tähän täysin luonnolliseen tapahtumaan tarvita. Myös ns. antikristuksen hahmo ja ajatus positiivisilla asioilla eli esim. ”joogalla eksyttämisestä” ovat tällaisia matalan taajuuden selitysmalleja. Todellisuudessa ”antikristuksia” ovat kaikki sellaiset uskovaiset, jotka julistavat sanoillaan pyyteettömän rakkauden sanomaa, mutta tuomitsevat silti tunnetasolla toisuskoisia.

Myös skeptikko luo kaikella ns. korkean tiedon vastustamisellaan, ja jokaisella skeptisyyttä vahvistavalla väittämällään oman korkeamman minänsä taajuudelle vastauksia, eli hänen ”olonsa pahenee” sitä mukaan, kun hän jatkaa korkeamman tiedon vastustamista, koska hän on koko ajan enemmän erossa omasta laajentuneesta itsestään.

Esimerkiksi taikuri James Randin kuuluisa, miljoonan dollarin skeptikkopalkinto, joka siis on luvattu ihmiselle, ”joka todistaa paranormaalin ilmiön tieteellisesti, eli valvotuissa kokeellisissa olosuhteissa”, on vetovoiman lain vaikutuksesta lähes  mahdotonta kenenkään saavuttaa, elleivät myös testaajat ole korkeassa tunnetilassa. Sillä matalassa tunnetilassa oleva testaaja ei voi havaita korkean  taajuuden ilmiöitä, hänen oma tunnetaajuutensa estää sen. Ja jos vaikkapa selvänäkijä osallistuu testiin, niin hänen motiivinsa osallistua on  palkkion saaminen, eli hänen tunnetilansa ei ole korkea, johtuen ”yrittämisestä” – ja myös testaajien matalasta tunnetilasta. Jos selvänäkijä taas on vakaasti korkeassa tunnetilassa, niin hän ei tarvitse skepikkopalkintoa, vaan hän kykenee manifestoimaan nuo miljoona dollaria itse, sillä se, joka toivoo jotakin rahasummaa, luo saman summan välittömästi korkeamman minänsä taajuudelle.

Näkijän tunnetaajuus vaikuttaa myös kahdenvälisissä selvänäkötilanteissa: Mikäli selvänäkökonsultaatiota pyytävä henkilö on itse korkeassa tunnetilassa konsultaation tapahtuessa, niin hän itse ”sallii” itselleen sen tiedon, jonka selvänäkijä hänelle välittää. Eli selvänäkijä vain tulkitsee asiakkaan oman korkean tietoisuuden todellisuutta. Mutta jos näkijä on matalammassa taajuudessa kuin asiakas – myös korkeammilla taajuustasoilla on taajuseroja –  niin näkijä ei voi nähdä tämän korkean taajuuden luomuksia, vaan asiakkaan tulee luottaa omaan intuitioonsa, eli ”uskoa sisäiseen tietoonsa”. Joskus käy myös niin, että näkijä ei taajuuseron vuoksi näe, mutta pyrkii ylläpitämään mainettaan ”hyvänä näkijänä”, ja  ”yrittäessään nähdä” hän näkeekin omiaan,  tai aivan jonkun toisen ihmisen energioita. Usein korkealla taajuustasolla olevan asiakkaan oma, todellinen sydämen toive myös on, että hän näkisi itse, ilman välikäsiä,  ja silloinkaan hän ei todellisuudessa salli näkijän nähdä energioitaan, ja korkean taajuustason luomuksiaan, vaikka pyytääkin katsomista.

Myös reikiparannus on mahdollista vain, jos hoidettava uskoo paranemiseensa. Ns. henkiparannus on siis vain ”omaa uskoa vahvistava rituaali”, kuten kaikki ihmiskunnan harjoittamat vastaavat rituaalit, joita kutsutaan nykyään ”taikauskoksi”. Taikauskoa ei kuitenkaan ole olemassa, on vain uskoa ja epäuskoa, korkeita ja matalia taajuuksia, ja niiden luomia manifestatioita.

Älä siis koskaan yritä todistella vetovoiman lain olemassaoloa ihmiselle, joka ei ole tälle tiedolle vastaanottavainen, eli jonka oma taajuustila on matala. Sillä jos kerrot asiasta ihmisille, joiden oma taajuus on matala, niin he saavat todennäköisesti myös oman tunnetaajuutesi laskemaan,  ja ajaudut vain itsekin matalaan tunnetilaan, eivätkä he matalasta taajuudestaan johtuen voi lähtökohtaisestikaan ymmärtää, mitä kerrot.

Harjoittele siis korkean tunnetilan ylläpitoa yksin, tai muiden korkeassa taajuustilassa olevien seurassa, jolloin korkean taajuuden ylläpitäminen on helpompaa. Kun sitten olet tekemisissä  ihmisten kanssa arkisissa tilanteissa, niin jos kohtaat pääosin korkeassa tunnetilassa olevia ihmisiä, niin korkea tunnetilasi on jo vakaa. Nimittäin: Myös useimmiten negatiivisessa tunnetilassa oleva ihminen ILMENTÄÄ usein tiedostamattaan korkeassa tunnetilassa olevan ihmisen seurassa omaa korkeampaa minäänsä, mikäli häntä ei ”haasteta vastustamaan” puhumalla hänelle esoteerisista ilmiöistä. Sillä jokaisen ihmisen perusolemus on aina korkea tietoisuus, ja korkea tunnetaajuus dominoi aina universumissa!

Voit siis vakaasti korkeassa tunnetilassa  ollessasi inspiroida ”korkeampien minuuksien dialogin” aivan kenen tahansa ihmisen kanssa – myös skeptikkojen ja omasta uskonnostaan tiukasti kiinni pitävien uskovaisten kanssa – mikäli puhut vain omasta näkökulmastasi, ja omasta todellisuudestasi käsin, etkä siis pyri millään tavalla vastustamaan noiden kanssaihmistesi näkemyksiä ja todellisuutta.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *