Toiveesi voi toteutua, kun ajatus ”jos toiveeni toteutuisi” vaihtuu ajatukseen ”kun toiveeni toteutuu”.

Jos olet hyvin ”realistinen” persoona, niin tietoiseen luomiseen uskominen on helpompaa, jos koet itse konkreettisesti manifestaatioita, jotka olet itse tietoisesti luonut. Siksi luomista kannattaa harjoitella paljon ns. vähemmän vakavilla asioilla, eli vaikkapa  tiettyjen automerkkien havaitsemisella, tiettyjen ihmisten ajattelemisella, tai ottamalla kontakti lintuihin ja perhosiin ja muihin eläimiin. Sillä kun konkreettisesti todistat itsellesi, että vetovoiman laki on todellakin täysin eksakti luonnonvoima, jossa ei siis ole kyse mielivaltaisen henkiolennon, ”jumalan” päätöksistä, vaan omasta rajattomasta luomisvoimastasi, niin sinun on myös helpompi hyödyntää vetovoiman lakia omassa elämässäsi – koska tunnetasolla aidosti uskot siihen.

Jos tarkkoja ollaan, niin sinä et kuitenkaan ”käytä” vetovoiman lakia, vaan vetovoiman laki ”toteutuu elämässäsi siten , kuin sinä sallit sen toteutua”. Eli jos korkeampi minäsi, eli positiiviset tunteet, hallitsevat elämääsi, ja myös negatiivisia tunteitasi (katsot myös matalassa tunnetilassa olevaa itseäsi myötätunnolla), niin olet oman elämäsi ”valtias”. Jos taas negatiiviset tunteesi hallitsevat elämääsi, niin luot silloinkin itse todellisuuttasi, mutta koet, että joku muu voima hallitsee elämääsi, ja estää toiveidesi toteutumisen.

Psykologit selittävät synkronian, telepatian, ja sen, että luomme itse oman todellisuutemme ajatuksillamme,  aivojen toiminnalla, ja esimerkiksi déja vun (tuttuuden kokemus) ja jamais vun (vierauden kokemus) vaikkapa  väsymyksen tai stressin aiheuttamiksi ilmiöiksi, eräänlaisiksi aivotoiminnan aikaansaamiksi harhoiksi. Vaikka radio ja televisio on keksitty jo kauan sitten, ja kännykkäteknologia kehittyy koko ajan, niin silti se, että todellisuutemme on vain havainto tietyllä taajuudella tapahtuvasta värähtelystä, ja että telepatia on samanlaista langatonta kommunikointia, kuin kännykänkäyttö, on suurelle osalle tieteentekijöistä edelleen ”huuhaata”.

On ironinen paradoksi, että kaikki tieteenkin suurimmat saavutukset ovat syntyneet intuition, eli korkean tunnetajuuden oivallusten seurauksena, ei siis suinkaan matalassa tunnetilassa puurtamisen tuloksena. Se, että joku ahkera ja sinnikäs tiedemies on lopulta päätynyt intuitiiviseen tilaan, tutkittuaan ja pohdittuaan jotakin ongelmaa väsyneenä ja jo toivonsa menettäneenä, kertoo vain siitä, että hän on vihdoin päästänyt irti yrittämisestä, jolloin hänen tunnetilansa on päässyt kohoamaan, ja hän on vastaanottanut korkeammalta minältään tiedon, jonka hän olisi voinut vastaanottaa helposti jo paljon aikaisemmin, jos hän ei olisi YRITTÄNYT ratkaista tuota ongelmaa, vaan olisi ollut inspiroitunut vain vastaanottamaan ratkaisun.

Esimerkiksi Einsteinin ja muiden merkittävien tiedemiesten kerrotaan ottaneen usein ns. nokkaunia, ja tilanteessa, jossa ankara ajattelu laskee tunnetilaa, uni onkin meditaation, siivoamisen tai vaikkapa luonnossa kävelyn ohella paras tapa sallia tunnetaajuuden kohoaminen, jolloin rationaalisen ajattelun aikaansaama yrittäminen, ja siitä johtuva tunnetaajuuden lasku saadaan pysähtymään. Ja kun ajatteluprosessi pysähtyy, ja ajattelija ”päästää irti” yrittämisestä, niin tunnetila kohoaa automaattisesti, koska meidän kaikkien ihmisten luonnollinen tunnetila on korkeamman minämme korkea taajuus, kuten muillakin luomakunnassa elävillä olennoilla, eläimillä ja kasveilla. Evoluutio on synnyttänyt meille ihmisille ajatustoiminnan siksi, että ajatuksillamme pystymme luomaan todellisuuttamme tietoisemmin ja nopeammin, kuin miten esimerkiksi muut eliöt todellisuuttaan luovat. Eläimet ja kasvit siis pääosin ”sallivat” todellisuuttaan, me ihmiset taas luomme todellisuuttamme konkreettisemmin.

Eli jos sinun on edelleen – rationaalisen mielesi vaikutuksesta – ajoittain vaikea uskoa, että todellakin luot jokaisen kokemuksesi itse, niin käytä hyväksesi rationaalista mieltäsi myös vahvistaessasi uskoasi vetovoiman lakiin. Eli ajattele vaikkapa jotain ihmistä kevyesti, arvostamalla jotain hänen ominaisuuttaan, ja katso, kuinka nopeasti tämä ihminen ”vastaa”, tavalla tai toisella, telepaattiseen yhteydenottoosi. Sosiaalinen media on esimerkiksi nykyisin helppo tapa testata mielen voimia: Ihminen, jota ajattelet, hakeutuu myös usein kanssasi kontaktiin, jos olet intuitiivisessa tilassa ajatellessasi häntä. Mutta myös kommunikoidessasi fyysisesti lähelläsi olevien ihmisten kanssa havaitset selvästi, miten oma mielialasi vaikuttaa aina muihin ihmisiin, ja kuinka voit konkreettisesti hallita korkeilla tunnetiloillasi ketä tahansa matalassa tunnetilasa olevaa ihmistä, joka on lähelläsi.

Kun opit ”tunteiden hienosäätöä”, niin sinusta tulee päivä päivältä tietoisempi luoja. Aisti siis aina tunnetilasi ajatellessasi jotakin toivettasi. Jos joku asia laskee tunnetilaasi ajatellessasi sitä, niin siirry heti ajattelemaan tuota asiaa yleisemmin, tai ajattele jotain aivan muuta. Luota siihen, että prosessi, joka johtaa lopulta toiveesi toteutumiseen,  etenee joka tapauksessa koko ajan. Toiveesi vain tarkentuu ja hioutuu prosessin kuluessa, sillä olet elämäsi aikana saattanut toivoa lukemattomia muitakin asioita, jotka liittyvät tähän samaan toiveesesi, et vain enää edes muista läheskään kaikkea, mitä olet aiemmin toivonut.

Ja kun pyrit pysymään korkeassa tunnetilassa myös ajatellessasi ongelmiasi, niin et enää kärsi kohtaamistasi ongelmistasi, vaan alat nähdä ongelman ja ratkaisun ikään kuin yhtä aikaa, eli ”näet ongelmissasi ratkaisun siemenen”!  Tällöin myös kaikki kanssaihmisesi ilmentävät seurassasi itsestään vain niitä puolia, joita olet heissä omilla toiveillasi luonut, sillä korkea tunnetilasi ei mahdollista esimerkiksi vihaisen ihmisen läsnäoloa lähelläsi. Voit siis muuttaa kenet tahansa ihmisen positiiviseksi versioksi hänestä itsestään, katsomalla tuota ihmistä korkeamman minäsi silmin.

Eli jos kuka tahansa toinen ihminen pelottaa tai ärsyttää sinua, tai saa sinut surulliseksi käytöksellään, niin ajattele häntä rakkaudella, kieltäydy ajattelemasta hänen negatiivisia ominaisuuksiaan, ja arvosta sen sijaan hänen parhaita puoliaan, ja näe tuossa toisessa ihmisessä oma korkeampi itsesi – ja pelkosi ja ärsyyntymisesi syy katoaa. Sillä me kaikki ihmiset olemme perusolemukseltamme korkeampia olentoja, ainoastaan omat negatiiviset tunteemme saavat meidät havaitsemaan negatiivisia ominaisuuksia muissa ihmisissä.

Ja samoin vain omat negatiiviset tunteemme saavat meidät tuntemaan onnettomuutta ja rajallisuutta. Positiivisessa tunnetilassa koemme aina onnellisuutta, ja luomme täysin rajattomasti asioita, jotka tekevät meidät onnellisiksi. Valitse siis aina korkea tunnetila, valitse ilo,  ja oma rajaton luomisvoimasi.