Toivottomuuden ja pysähtyneisyyden tunne johtuu aina vain siitä, että keskityt ongelmaan, ratkaisun sijasta

Jos tunnet voimattomuutta ja toivottomuutta, eli sinusta tuntuu, kuin elämäsi olisi jämähtänyt paikalleen, ja kiertäisit vain ikuista kehää tehden rutiininomaisesti samoja asioita, niin tunteesi johtuu siitä, että keskityt ongelmiisi, jolloin et voi nähdä niiden ratkaisuja. Kysymys ja vastaus ovat aina eri ”kanavalla”, eli löytääksesi vastauksen, sinun tulee lopettaa kysyminen, ja SALLIA vastaus.

Kun ihminen on masentunut, niin hän on kuin pimeässä tunnelissa, josta hän ei usko koskaan löytävänsä ulospääsytietä. Ja silti masennus on vain ja ainoastaan matalan värähtelyn aikaansaama tunnetila, täydellisen arvottomuuden ja voimattomuuden tila, tila, jossa olemme täysin eri värähtelytaajuudella, kuin  oma korkampi minämme. Ja paradoksaalisti masentunut voi joskus olla myös muiden silmissä hyvin menestynyt ja kaikin puolin hyvinvoiva ihminen. Sillä masennuksen aiheuttaa tosiaan vain tiettyjen, toivottujen asioiden puutteeseen keskittyminen, eli vaikka ihminen olisi upporikas, kuuluisa, menestynyt, terve, ja hänellä olisi ympärillään rakastavia ja ihailevia ihmisiä, niin hän saattaa silti olla masentunut siksi, koska hän tuijottaa elämässään yhtä asiaa, joka pahoittaa hänen mielensä.

Joskus negatiiviset uskomuksemme jonkin asian suhteen ovat niin vahvoja, että asiaa, johon et usko, on lakattava ajattelemasta kokonaan. Monilla ihmisillä liittyy esimerkiksi rahaan ja ihmissuhteisiin tällaisia hyvin voimakkaita negatiivisia uskomuksia, eli jos joudut rahaa tai ihmissuhteitasi ajatellessasi joskus täydellisen toivottomuuden tai itsevihan valtaan, niin voit vapauttaa itsesi ”itseruoskinnasta” pakottamalla itsesi joko keskittämään huomiosi johonkin hyvin neutraaliin positiiviseen asiaan, tai meditoimalla, eli hiljentämällä negatiivinen ajatusmelu vähäksi aikaa kokonaan. Sillä toivottomuuden ja itsevihan tilassa annat vetovoiman lain synnyttää negatiivisen ajatuskierteen, joka on paitsi hyvin tuskallinen, niin se myös vetää puoleesi lisää ”todisteita” arvottomuudestasi. Kaikki nuo todisteet ovat tietenkin pelkkää harhaa –  olemme kaikki aina mittaamattoman arvokkaita – mutta negatiivinen tunnetilasi saa sinut uskomaan niihin, ja koet täysin turhaa kärsimystä.

Arvottomuuden tunne on siis itseään toteuttava väärä uskomus, joka pahimmillaan lamauttaa ihmisen toimintakyvyn kokonaan, vie ilon ja vapauden  tunteen elämästä, ja estää meitä vastaanottamasta korkeamman minämme  ohjausta, eli inspiraatioita.

Kulloinenkin tunnetilamme määräytyy siis aina sen mukaan, mihin keskitämme ajatuksemme . Jos meillä on elämässämme yhdeksän asiaa, jotka ovat hyvin, ja yksi asia, joka ei ole hyvin, niin tuohon yhteen asiaan keskittyminen saa meidät negatiiviseen tunnetilaan, ja luomme elämäämme lisää negatiivisia kokemuksia. Tai jos meillä on yhdeksän asiaa elämässämme  huonosti, mutta yksi asia hyvin, niin keskittämällä ajatuksemme tuohon yhteen positiiviseen asiaan koemme positiivisen tunnetilan, joka mahdollistaa sen, että sallimme elämäämme myös lisää positiivisia kokemuksia.

Tietoisen arvostamisen voima on siis luomistyössämme suunnaton. Ja voimme arvostaa mitä tahansa asioita elämässämme, joita aidosti tunnetasolla tuottavat meille iloa, ja arvostuksemme mahdollistaa vetovoiman lain vaikutuksesta sen, että sallimme  elämäämme lisää iloa tuottavia asioita ja kokemuksia. Arvostuksemme kohde voi siis olla myös aineeton, tai pelkkä mielikuva tai unelma – olennaista on se, että tunnetilamme on aidosti korkea ajatellessamme tuota asiaa. Eli  mikä tahansa mielihyvää tuottava asia voi toimia toiveidemme mahdollistajana: Herkullinen ruoka, musiikki, luonto, eläimet, kauniit esineet tai rakennukset, huumori, liikunta, inspiroiva työ, tai matkustaminen ja uusien asioiden kokeminen.

Ihminen, joka ei salli itselleen sitä, mitä kiihkeästi haluaa, ei tunne ansaitsevansa, mitä haluaa, eli kokee itsensä arvottomaksi, ja ikään kuin kiduttaa itse itseään keskittymällä muistoihin menneistä epäonnistumisista, ja tuomitsee itseään jatkuvasti siitä, että joku hänelle itselleen hyvin tärkeä toive ei ole VIELÄKÄÄN toteutunut. Tällainen elämä voi olla ajoittain hyvin raskasta ja tuskallista. Mutta toisaalta: Sallimattomuuden, ja itseä kohtaan tunnetun ankaruuden positiivinen puoli on se, että tällainen ihminen tuntee kaikki tunteensa keskimääräistä voimakkaammin, eli hän siis ”elää täydemmin”.

Ja jos hän jonakin päivänä päättää vihdoin suhtautua elämäänsä hieman kevyemmin, ja päästää irti negatiivisista tunteistaan, niin hänen ”ankara elämänsä” saa tilaisuuden muuttua kuin taikaiskusta runsaaksi, ihanaksi ja nautinnolliseksi. Sillä se, joka on negatiivisilla tunteillaan luonut ja laajentunut paljon, niin hän myös tulee saamaan paljon – jos ja kun  hän vain sallii itselleen omat suurenmoiset, kivulla ja kyynelillä luodut luomuksensa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *