Tyytyväisyys elämäntilanteeseesi juuri nyt ei estä unelmiasi toteutumasta, vaan mahdollistaa niiden saavuttamisen
Inhimillisinä olentoina olemme tottuneet ajattelemaan, että jos emme VAADI jotakin, ja kärsi vaatimustemme puolesta, niin emme saa sitä, mitä haluamme. Eli negatiivisessa tunnetilassa ollessamme uskomme siihen, että meidän on saavutettava kaikki, mitä haluamme, taistelemalla ja yrittämällä.
Uskomme siis, että jos olemme tyytyväisiä siihen, mitä meillä on, niin tyytyväisyytemme pakottaa meidät jäämään paikallemme, KOSKA arvostamme nykytilaamme. Eli kuvittelemme, että vain haluaminen ja kamppailu negatiivisessa tunnetilassa voi ”laittaa asioita liikkeelle”
Totuus on kuitenkin aivan päinvastainen: Kaikki, mitä haluamme, on ulottuvillamme joka hetki, mutta estämme unelmiemme toteutumisen juuri haluamalla, yrittämällä ja taistelemalla, siis pysymällä negatiivisessa tunnetilassa – uskomalla, että unelmien toteuttaminen on vaikeaa. Ja tämä uskomuksemme johtuu siitä, että emme negatiivisella tunnetaajuustasolla tunne omaa mittaamatonta arvoamme, jolloin kuvittelemme, että meidän tulee ANSAITA arvokkuutemme.
Haluamisen ja tahtomisen tunnetila on kuitenkin siis paljon matalampi, kuin vastaanottamisen ja sallimisen tunnetila. Sananparret, kuten ”vaatimattomuus kaunistaa”, tai ”raha ei tuo onnea”, johtavat meidät harhaan. Sillä jos arvostamme niukkuutta, vaatimattomuutta, köyhyyttä ja askeesia, ikään kuin jalompina asioina, kuin iloa, runsautta, nautintoja ja rajattomia mahdollisuuksia, niin todellisuudessa tunnetilamme on kuitenkin negatiivinen, eli suhtaudumme fyysiseen elämään ja sen tarjoamiin nautintoihin ”vähemmän henkisinä”, ja siksi vähemmän arvokkaina. Ja jos uskomme, että näin on, niin oma uskomuksemme myös toteutuu. Olemme kuitenkin syntyneet maan päälle nauttimaan elämästämme fyysisinä olentoina, ja siksi meidän ei ole hyvä taistella omaa fyysisyyttämme vastaan, vaan nauttia elämästä. On kyllä täysin mahdollista elää onnellisena ja tyytyväisenä myös erossa ”modernista maailmasta”, siis mukavuuksista, tekniikasta, rahasta ja tavarasta, mutta oleellista on siis se, koetko aitoa tyytyväisyyttä, vai onko tunnetilasi todellisuudessa matala siksi, että YRITÄT olla ylevä ja henkinen.
Eli kärsimys on aina vain sitä, että toivot jotakin, mutta et salli itse itsellesi omaa toivettasi. Eli jos haluat elää ”ylevää”, henkistä elämää, mutta tunnetilasi on negatiivinen, eli et todellisuudessa nauti elämäsi fyysisestä ja materiaalisesta niukkuudesta ja askeesista, niin ylevyytesi ja henkisyytesi on turhaa. Aivan yhtä turhaa, kuin sellainen elämä, jossa kokoat kovasti taistelemalla materiaalista omaisuutta, mutta et kuitenkaan tunnetasolla nauti siitä, mitä olet onnistunut saavuttamaan. Sillä elämämme ainoa tarkoitus on ilo. Fyysisen elämämme tarkoitus ei siis ole muuttuminen ”jalommiksi ja paremmiksi henkiolennoiksi” – me OLEMME täydellisiä henkiolentoja, aina ja ikuisesti!
Ihmiskunta uskoo vaatimisen, haluamisen, yrittämisen ja taistelemisen välttämättömyyteen siksi, että vaikka pienet lapset tietävät ja muistavat vielä olevansa kaikkivoipia, ja mittaamattoman arvokkaita, niin heidän vanhempansa useimmiten eivät enää usko tähän, ja kasvattavat siksi myös lapsensa uskomaan omaan ”vajavaisuuteensa”, ja siihen, että ihmiselämä on lähtökohtaisesti kärsimystä. Lapset ja nuoret kyllä protestoivat tätä negatiivista uskomusta vastaan, mutta ”aikuistuttuaan” useimmat heistä alkavat toistaa ja toteuttaa tuota samaa, negatiivista uskomusta omassa tunne-elämässään ja käyttäytymisessään.
Ja koska ihmiskunnan historian aikana sankareina on hyvin usein pidetty juuri sellaisia ihmisiä, jotka ovat kokeneet paljon haasteita, ja saavuttaneet merkittäviä asioita, taisteltuaan ja kärsittyään paljon, niin näiden historiallisten henkilöiden elämäntarinoiden toistaminen on ylläpitänyt mielikuvaa siitä, että kärsimys on ainoa tie ns. suuriin ja merkittäviin saavutuksiin elämässä.
Tämä negatiivisesta tunnetaajuudesta lähtöisin oleva uskomus on jopa niin vahva, että nekin ihmiset, jotka ovat saavuttaneet toivomiaan asioita – mainetta, rahaa, terveyttä, rakkautta ja hyvinvointia – hyvin helposti, eivät usein puhu saavutuksiin johtaneista inspiraatioistaan ja onnenpotkuistaan, koska unelmien saavuttamista helposti ei yleisesti arvosteta. Ja esimerkiksi nekin suuret taiteilijat, jotka ovat tehneet suuren vaikutuksen ihmiskuntaan taiteellaan, olemalla pääosin inspiraation ja kevyen, euforisen ilon tilassa, ovat vastaavasti tunteneet niin voimakasta tuskaa ollessaan negatiivisissa tunnetiloissa, että monet tällaiset taiteilijat ovat lopulta päätyneet kärsimään, ja käyttämään esimerkiksi päihteitä tunnetilansa hetkelliseen kohottamiseen. Ja tällaiset, ”suurten persoonien” murheellisesti päättyneet elämäntarinat ovat edelleen vahvistaneet ihmiskunnan negatiivista uskomusta siitä, että meidän täytyy aina MAKSAA KORVAUS siitä, jos olemme hetken aikaa elämässämme onnellisia ja tyytyväisiä.
Mutta tämä on siis suuri harha, ja täysin väärä johtopäätös. Negatiivinen tunnetilamme johtuu aina vain ja ainoastaan siitä, että olemme tuota tunnetta tuntiessamme erossa omasta, korkeammasta minästämme. Ja kun tunnemme negatiivista tunnetta, niin vedämme puoleemme negatiivisia kokemuksia. Eli jos itse uskomme, että ”itku seuraa pitkästä ilosta”, niin näin myös käy. Mutta jos uskomme, että onnellisuus ei ole mitään muuta, kuin korkea tunnetila, ja että onnen tunne vetää puoleeensa unelmiamme, ja että voimme arvostaa myös joka ikistä negatiivista kokemustamme, arvokkaina tienviittoina polullamme, niin emme koe enää kärsimystä lainkaan. Sillä kärsimys on vain sitä, että jäämme kiinni negatiiviseen tunnetilaan, emmekä ymmärrä tuon tunnetilan viestiä: ”Kohdista ajatuksesi positiiviseen, ja negatiivinen haihtuu pois, koska et enää anna sille voimaa, ajattelemalla sitä”.
Älä siis yritä tulla onnelliseksi, vaan ole onnellinen juuri nyt, ja onnellisuutesi jatkuu.