Vapaudu tietoisesti sellaisista ongelmista, joista on tullut kuin osa minuuttasi

Kun kohtaat elämässäsi ongelmia ja vastoinkäymisiä, niin paras tapa löytää niihin ratkaisuja, on vain havaita noiden ongelmien sinussa herättämät negatiiviset tunteet, ja sen jälkeen keskittyä tietoisesti myönteisiin asioihin elämässäsi – luottaen siihen, että jokainen ongelma itsessään sisältää jo ratkaisun. Ja että vain ongelmaan keskittyminen, eli sen ajatteleminen, huolissaan oleminen, pitää tuon ongelman aktiiivisena, eli ”olemassa”. Sillä kaikki mikä on, on aina vain värähtelyä, ja sellainen värähtelytaajuus, johon et keskity, lakkaa olemasta todellisuuttasi. Kyse on siis fysiikasta, ei ”huuhaasta”.

Ja negatiivinen tunteesi kertoo poikkeuksetta aina vain siitä, että korkeampi minäsi on kanssasi eri taajuustilassa, eli eri mieltä ns. rationaalisen mielesi kanssa siitä, mitä juuri nyt ajattelet. Eli esimerkiksi ollessasi jostain asiasta huolissasi, et voi samalla hetkellä nähdä korkeassa taajuustilassa olemassa olevaa ratkaisua, koska tuijotat ongelmaa, ja tunnetaajuutesi pysyy matalana. Koska katsot siis maata jalkojesi alla, niin et voi samaan aikaan nähdä horisonttia.

Mutta jos sinulla on joku  sellainen ongelma tai epäkohta, joka on pysynyt elämässäsi jo hyvin pitkään, niin olet tavallaan myös kehittänyt itsellesi riippuvuuden tuohon ongelmaan, eli olet addiktoitunut ongelmaasi samalla tavalla, kuin päihteidenkäyttäjä addiktoituu päihteeseen, kroonisesti sairastava jää kiinni jatkuvaan sairastamiseen, tai lapsena tavalla tai toisella traumatisoitunut ihminen jää kiinni lapsuudessa kokemaansa tapahtumaan. Eli tuo yksi ja sama ongelma on ikään kuin kasvanut jo paljon suuremmaksi, kuin millainen sen alkuun saattanut negatiivinen kokemus tai trauma itsessäänkään on alun perin ollut, koska olet ajatellut ongelmaasi jo niin kauan. Ja koska olet ehkä puhunut ongelmastasi paljon myös muiden ihmisten kanssa, niin myös noiden muiden ihmisten ajatukset ja mielipiteet ovat kasvattaneet ongelmaasi. Eli ongelmasi on pitkittyessään kasvanut ja kroonistunut, alkanut elää ikään kuin ”omaa elämäänsä”, jolloin siitä luopuminen voi paradoksaalisesti olla yhtä vaikeaa, kuin luopuminen omasta ruumiinosasta, riippuvuutta aikaansaavasta päihteestä, tai vanhasta, tutusta mutta negatiivisesta ystävästä. Ongelmastasi on siis tullut kuin osa minuuttasi, kuin osa persoonallisuuttasi.

Ja jos myös läheisesi ovat kasvaneet samalla tavalla kiinni tuohon ongelmaan, ja olet kenties löytänyt myös kumppanisi tilanteessa, jossa tuon ongelman negatiivinen värähtelytaajuus on ollut aktiivinen, niin ongelmasta luopuminen voi tuntua sinusta lähes mahdottomalta, sekä tunne- ja uskomustasolla, että myös ihan käytännössä. Sillä sekä läheisesi, että sinä, tunnette kaikki myös huolta ja syyllisyyttä tuosta ongelmasta, ja te kaikki myös syytätte toinen toisianne – ainakin ajoittain – tuosta ongelmasta. Tajuamatta, että mahdollistatte kaikki omilla negatiivisilla uskomuksillanne tuon ongelman jatkumisen.

Tällaisessa tilanteessa pelkkä ongelman huomiotta jättäminen ei useinkaan tuo lopullista ratkaisua tilanteeseen, vaan ongelmasta tulee pyrkiä luopumaan myös tietoisemmin, eli konkreettisemmin ”irti päästämällä”, samaan tapaan kuin päihteidenkäyttäjä päättää luopua päihteistä, vaikeasti ylipainoinen muuttaa elintapojaan radikaalisti, tai väkivaltaisessa ihmissuhteessa pitkään elänyt  eroaa puolisostaan, ”repäisee itsensä kertaheitolla irti”. Eli ei-toivotun elämän suuntaa  voi radikaalisti muuttaa luopumalla rohkeasti ja päättäväisesti vanhasta minäkuvasta, ja hyppäämällä kirjaimellisesti tuntemattomaan – luottaen siihen, että elämä kantaa aina, jos vain itse luotat elämään.

Koska me ihmiset olemme sosiaalisia olentoja, niin suurin syy siihen, miksi tuollainen irtiotto usein epäonnistuu, ovat sosiaaliset suhteemme. Sillä suurin osa ihmiskunnasta elää pääosin matalissa tunnetaajuustiloissa, ja siksi on paljon helpompaa tulla sosiaalisesti hyväksytyksi ongelmaisena, ”kovan kohtalon uhrina”, kuin tietoisena luojana, joka ottaa täyden vastuun kaikista elämänsä tapahtumista itse. Eli ”huipulla on aina yksinäistä”, kun taas vuoren juurella kohtaloaan surevia, ja muita ihmisiä omista ongelmistaan syyttäviä,  on todella paljon. Tietoinen onnellisuudentavoittelu, ja etenkin siinä onnistuminen, aikaansaa kanssaihmisissämme usein myös kateutta ja vihaa. Ja tämä viha johtuu siitä, että onnettomat, ja kohtalonsa uhriksi itsensä kokevat ihmiset, tiedostavat kuitenkin hekin sisimmässään, että myös he ovat luoneet kaikki kokemuksensa itse.

Erilaiset terapiat ja vertaistukiryhmät, joissa keskitytään ns. elämän kipupisteisiin, ja joissa yritetään ratkaista ongelmia puhumalla niistä ymmärtäen ja empaattisesti, ovat usein myös loukkuja, jotka saattavat vain vahvistaa minäkuvaamme kiinni kasvaneita negatiivisia uskomuksia. Ja niin ikään  länsimaisen yhteiskunnan suuresti kunnioittamat arvot, kuten  koulutuksen tärkeys ja urakeskeisyys, saattavat kyllä näennäisesti auttaa köyhiä ihmisiä irti köyhyydestä, koska he lakkaavat kouluttautuessaan ajattelemasta köyhyyttään, ja alkavat uskoa menestykseen. Mutta jos tällainen köyhyydessä elänyt ihminen ei kuitenkaan ole koskaan oppinut rakastamaan ja arvostamaan itseään, niin hänen köyhyytensä saattaa vaihtua vain ”työn orjuudeksi”. Ja se, joka ei rakasta ja arvosta itseään, eikä omaa mittaamattoman arvokasta perusolemustaan, ei myöskään koe onnellisuutta rikastuessaan. Samalla tavalla näennäisesti pelastavaksi, mutta todellisuudessa orjuuttavaksi, voi muodostua sellainen uskonto, jossa keskitytään  ”täydellisen jumalan palvontaan” sen sijaan, että uskovia kannustettaisiin rakastamaan ja arvostamaan itseään.

Jos siis pyrit tietoisesti luopumaan ”vanhasta minästäsi”, niin muista, että universumissa ei voi koskaan hankkiutua eroon mistään, vaan voimme vain pyrkiä kohti parempaa, ja luoda vanhan tilalle uutta, eli ei-toivotun tilalle toivottua. Sillä vetovoiman laki on aina vain puoleensa vetämisen voima, ei koskaan erottava voima.

Luo siis itsellesi uusi minuus, jota arvostat ja jota rakastat,ja jonka tunnet perusolemukseltaan vapaaksi ja rajattomaksi, ja joka kokee elämän helppona ja nautinnollisena, ei raatamisena ja uhrautumisena.

Muista myös, että matkasi on ikuinen, ja että matka on aina pidempi, kuin perille pääsy, eli opettele nauttimaan matkastasi. Nautit ruuasta siksi, että ruoka on hyvää, et siksi, että ruokaa on mahdollisimman paljon, tai että voit syödä sen mahdollisimman nopeasti. Rakastat kanssaihmisiäsi siksi,  että nautit itse rakkauden tunteestasi, et siis siksi, että eläisit noiden samojen ihmisten kanssa ikuisesti, ja että saisit rakkautta heiltä. Ja nautit rahasta siksi, että se antaa sinulle valinnanvapautta ja mahdollisuuksia, et siksi, että raha itsessään olisi arvokasta.

Usein havahdumme persoonaamme kiinni kasvaneisiin ongelmiin vasta siinä vaiheessa, kun ongelmamme ovat kasvanet jo niin suuriksi, että ne näyttävät absurdeilta, ja sellaisina jopa koomisilta. Olet esimerkiksi ihan huomaamattasi saattanut lihoa paljon, kunnes eräänä päivänä havahdut peilin katsoessasi, että katsot kuin vierasta ihmistä. Tai olet saattanut kehittää itsellesi päihderiippuvuuden, joka on muovannut persoonastasi aivan toisenlaisen, kuin millainen alun perin olit – silloin, kun olit vielä toiveikas, täynnä unelmia, ja koit itsesi vapaaksi. Tai olet kieltänyt itseltäsi rahan ja sen suoman vapauden niin tehokkaasti, että sinulla ei ole varaa enää edes ihan perustarpeisiin, ja vaikka sinulla olisi omaisuuttakin, niin istut vain omaisuutesi päällä kuin halvaantuneena, kuin paikallesi noiduttuna –  havaiten samaan aikaan elämän ympärilläsi kuhisevan innostuneena, ja luovan jatkuvasti uutta.

Mutta muista silloinkin, että vaikka olisit jo täysin menettänyt uskosi parempaan, niin silloinkin tuo negatiivinen tunteesi kertoo vain siitä, että korkeampi minäsi on ikuisesti optimisti, ja näkee joka hetki vain kaiken sen rikkauden, jota olet toiveillasi luonut. Ja että vain ajatuksesi puutteeseen keskittämällä mahdollistat puutteen jatkumisen. Eli keskittymällä epäonnistumisiin ja häpeään koet jatkuvasti arvottomuutta. Mutta arvostamalla itseäsi saat muutkin ihmiset arvostamaan sinua. Keskittymällä runsauteen mahdollistat runsauden, millä tahana elämänalueella. Ja keskittymällä rakkauteen vedät puoleesi rakkautta, rikkautta, terveyttä ja onnellisuutta.

Huomaa myös, että tällainen henkinen irti päästäminen on eri asia, kuin tuon vanhan ongelman ratkaisemisen yrittämisen jatkaminen! Tartu siis ns.härkää sarvista, tiedosta, että olet jäänyt jumiin negatiiviseen uskomukseesi, tiedosta ongelmasi mahdollinen alkusyy – esim. taloudelliset ongelmat saavat alkunsa arvottomuudentunteesta, jota ongelmien jatkuminen ja paheneminen aikaa myöden vain vahvistaa – ja puhu unversumille suoraan, lupaa päästää irti ongelmastasi, sen korjaamisen yrittämisestä, ja negatiivisesta minäkuvastasi. Voit myös vahvistaa tätä irtipäästämistämisen hetkeä jollain konkreettisella rituaalilla, vaikkapa kirjoittamalla paperille: ”Päästän irti rakkaus-/raha-/terveysongelmastani lopullisesti tänään (päivämäärä)”, ja sitten polttamalla tuon paperinpalan.

Sinä Olet Luoja – ja juuri niin suurenmoinen, kuin itse uskot olevasi!