I’m baaaack!

Yli vuoden hiljaisuuden jälkeen löydän itseni jälleen täältä. Kävi juuri niin kuin monet ehkä arvasivat; löysin miehen. Tämän kanssa tapailin muutaman kuukauden, kunnes totesin ettemme tahdo samoja asioita. Vain viikko sen jälkeen löysin toisen, jonka kanssa viihdyinkin vuoden. Josta luulin tosissani, että nyt vihdoin löytyi se, mitä olen aina etsinyt. Kuten huomata saattaa, olin väärässä.

En ole katkera, en vihainen. Kummankin miehen kanssa olen edelleen ystäviä (eroamisessa olen näköjään lahjakkuus). Kuluneiden muutaman viikon aikana olen tuntenut syvää, viiltävää kipua ja suurta helpotusta. Olen ollut onnellinen ja surullinen samaan aikaan. Välillä huutanut ikävää ja välillä kiljunut onnesta. Rakastin tätä viimeistä miestä syvästi, mutta joskus suhteet vain eivät toimi, eikä rakkaus riitä. Tunsin loppuaikana jatkuvaa ahdistusta ja siitä huolimatta yritin taistella meidän puolestamme. Joskus on kuitenkin parempi laskea aseet ja myöntää oma tappionsa, niin kipeää kuin se tekeekin. 

Viime viikonloppuna ollessani äitini, siskoni ja siskon kaverin kanssa risteilyllä mulla oli huono päivä. Ajatukset erosta ja yksinäisyydestä ahdistivat. Äiti huomasi, että mun on huono olla ja juttelimme myöhemmin hytissä kahdestaan. On uskomatonta, kuinka hyvin toinen ihminen voi tuntea toisen, ja tietää tasan tarkkaan mitä sanoa. Siinä hytin kalsealla pedillä istuessani selitin kuinka pelkään, että unelmani perheestä jäisi toteuttamatta. Kuinka tunnen epäonnistuneeni ja olevani yksin. Kyyneleet valuivat valtoimenaan kasvoillani ja tipahtelivat paidalleni. Äiti katsoi mua ja sanoi; ”Mä en usko hetkeäkään, että sä jäisit yksin. Täällä laivallakin päät kääntyy kun sä liikut jossain, joten kyllä halukkaita varmasti löytyis. Ja sä olet niin nuori, sulla on älyttömästi aikaa toteuttaa sun haaveet, joten sitäkään en murehtis. Ymmärrä, että sä et saa tätä aikaa koskaan takaisin. Sä olet nyt nuori ja sinkku, eikä mikään sido sua etkä oo velkaa mitään kenellekään. Tulee se hetki elämässä, kun sä et voi koskaan enää saada sellasta vapautta takasin. Joten nauti, nauti! Biletä ja tuu kotiin silloin kun siltä tuntuu, käy vessassa ovi auki, piereskele ja tee mitä ikinä sun tekeekään mieli tehdä. Koska asiat järjestyy kyllä.”

Tämä seuraava kuulostaa kliseeltä, mutta on totta. Kun äiti lopetti puhumisen hytin ikkunasta näkyi tuplasateenkaari. Jäätiin äidin kanssa suu auki katsomaan sitä. 

”Mä uskon merkkeihin, ja luulen et toi tarkoittaa hyvää” äiti sanoi vielä ja hymyili. Mä hymyilin takaisin. 

Äiti <3