Matkailijasta
Matkailija tupsahti elämääni melko yllättäin. Vain hetken Tinderissä viestiteltyämme hän ehdotti treffejä, ja päätin tarttua tarjoukseen. Heti kun näin Matkailijan, olin kuin lumottu. Kuvat eivät vain tehneet oikeutta kuparisille kutreille ja sinisille silmille. Ekoilla treffeillä vain kolahti keskustelunkin osalta, ja vaikka olin valmis siirtymään paljon fyysisempään toimintaan jo heti puolen tunnin sisään, en vain kertakaikkiaan uskaltanut tehdä aloitetta. Arvelin Matkailijan olevan samoilla fiiliksillä, mutta en luottanut vaistooni. Mitä jos mut olisi tyrmätty? Olisin nolona joutunut vain tekemään mahdollisimman liukkaan poistumisen ja posket edelleen helottaen nöyryytyksestä olisin paennut peiton alle piiloon ja soimannut itseäni. Joten jätin tekemättä ensimmäisen liikkeen.
Muutama juotava ja pubivisa myöhemmin vaihdoimme paikkaa. Tässä vaiheessa aloin jo olla hieman hiprakassa ja siten vapautuneempi. Liikuin jo itsevarmemmin Matkailijan viereen istumaan, yhä vain lähemmäs. Tämä oli tarpeeksi varma merkki Matkailijalle (kuten myöhemmin juttelimme) ja pian päädyimme suutelemaan. Ja lopulta Matkailijan luo. Mietin kyllä asiaa hetken, halusin olla varma. Erosta oli kulunut vasta kuukausi, ja pelkäsin saavani itkukohtauksen jälleen. Kaikesta huolimatta tartuin tilaisuuteen.
Seksi oli ensialkuun samanlaista räpeltämistä kuin mitä se aina on uuden partnerin kanssa. Olin silti kuin janoon lähes kuollut olisi löytänyt vihdoin vesilähteen. 9 kuukauden selibaatti todella vaatii veronsa! Yö jäi molemmilta nukkumatta, olimme toistemme iholla koko ajan ja kun emme tutkineet toisiamme, niin juttelimme ja nauroimme. Alkuharjoittelun jälkeen seksi oli todella hyvää, ja nauroimme sitä, kuinka kumpikaan ei ollut uskaltanut tehdä aloitetta, vaikka molemmat olivat sitä jo heti alkuun halunneet. Aamulla hätäisten suukkojen jälkeen lähdin bussilla kotiin ja vain hymyilin koko päivän.
Tässä vaiheessa joku varmasti kysyy, että miksi meidän kahden jutusta ei voisi tulla jotain vakavampaakin? Ehkä siksi, ettei kumpikaan sitä oikeastaan halua. Olemme nyt nähneet kolme kertaa 1,5 viikon sisään, katsoneet yhdessä leffoja ja heiluttaneet ahkerasti peittoa;) Väliaikoina emme juurikaan pidä yhteyttä, ja ehkä osittain sen vuoksi suhteessamme on tietynlainen rentous. Kumpikin voi olla mitä haluaa, esittämättä mitään, ja tapaamisten ulkopuolella saamme keskittyä rauhassa muuhun elämäämme. Tiedän Matkailijalla olevan nyt todella tiukkoja aikatauluja, enkä halua häiritä. Varmasti jonkun mielestä Matkailija nyt käyttää minua hyväkseen, mutta valitettavasti asia on nyt niin että me taidamme käyttää molemmat toisiamme hyväksi. Molemmat saavat seksiä ja hyvää seuraa silloin kun aikataulut kohtaavat, eli kyseessä on win-win tilanne;)
Ja edelleen fakta on se, etten edes halua seurustella. Pelkkä ajatus parisuhteesta saa tällä hetkellä niskakarvani pystyyn. Siksi tällä hetkellä eräs toinen Tindermatch, sanotaan häntä vaikkapa Maajussiksi, aiheuttaa mulle vähän harmaita hiuksia. Olemme viestitelleet muutaman viikon todella tiiviisti, ja koska kyseinen henkilö palaa huomenna vihdoin reissultaan Suomeen, on tiedossa varmaan jossain vaiheessa treffit. Ja päätellen whatsapp-käytöksestä Maajussi saattaa olla vähän turhankin innostunut, ja mahdollisesti siinä uskossa, että tästä voisi kehkeytyä parisuhde. Toivon, että jokin meneekin mönkään, ja Maajussi tajuaa itse että nyt ei natsaa… Tai että mahdollisesti itse tulkitsen tilannetta väärin. Kumpi vaan käy!
Nyt sitä ymmärtää kaikkia niitä sitoutumiskammoisia sikoja.