Lomalomaloma!
Kiitos tämän itselleni uuden jännitävän käytännön, että yliopistossa vietetään nk. perioditaukoa, ilmaantui meillekin muutama päivä talvilomaa, huolimatta siitä että kävin kyllä välillä töissäkin.
Loman kunniaksi!
Lomalla vietettiin tylleröisen nimipäiviä, käytiin kylpylässä, oltiin yötä hotellissa, ihmeteltiin mummolassa, leikittiin uusien kavereiden kanssa, oltiin ravintolassa syömässä ja matkustettiin junalla.
Pulkkailtiin myös.
Pienen ihmisen elämässä aika merkittäviä tapahtumia. Olen ollut pistävinäni merkille, että nyt eletään luultavasti lapsen kanssa niitä tähänastisista kokemuksista rasittavinta aikaa. On jo oma tahto, mutta ei järkeä päässä. Mitään kokonaista ajatusta ei tule ulos suusta, vaikka sellaisia jo päässä liikkuu. Ymmärrystä on, mutta se on hyvin rajallista. Jalat kulkee nopeasti, mutta suunta on usein päämäärätön.
Temporaalis-spatiaalinen käsitekyky on nollan ja ykkösen välimaastossa, joten esim. lause, jota usein lapsille kehotetaan sanomaan, kun aletaan valmistautua kotiinlähtöön ”yksi liuku vielä ja sitten mennään” ei tuota luonnollisesti minkäänlaista toivottua lopputulosta. Päinvastoin, sitten kannetaan mistään mitään tajuamatonta pientä kiljuvaa lankuttajaa milloin minnekin.
Kun ravintolassa syöminen oli ennen kävelemään oppimista aika iisi keikka lapsosenkin kanssa, on se nykyään juurikin sitä, että toinen vanhemmista nauttii annoksensa kylmänä. Niinkuin olen aikaisemmin joskus maininnut, ollaan me kuitenkin aika yhteenhitsautunut yksikkö, joten tästä huolimatta emme halua jättää tylleröisen takia ulkona syömättä, koska vakaasti uskomme, että tämäkin on vain vaihe, ja mistäs se lapsi oppisi ravintolassa käyttäytymään, ellei mallia katsomalla ja harjoittelemalla?
Mitäs muuta? Äiti oli taas onnellinen, kun pääsi kotikaupunkiinsa käymään.
Rakas.
Lapsi kävi kampaajalla.
Ei saa kuvata. Täällä on nyt tarkat paikat.
Nyrhin kerran hätäpäissäni tylleröisen kuontaloa. Sitä virhettä en enää toiste tee. Minä en ole kampaaja, jätän suosiolla ne hommat sellaisille, jotka ne osaavat.
Pakko sanoa, että vähän on ryytynyt olo näin toiminnallisen lomailun jälkeen. Toisaalta, tämä oli taas aika silmiäavaavan. Lapsen kanssa maailma on eri näköinen. Ja se on matalammalla. Ja siinä on paljon yksityiskohtia. Ja niitä voi näpelöidä. Ja ja ja…
Käteväksi reissun päällä osoittautuivat rusinat, Marie-keksit ja 2dl:n maitotetrat. Sisätossut olisivat olleet monessa paikassa tarpeellisen myös. Ensi kerralla sitten. Vuorottelu on myös kova sana. Esim. jos lapsi aamulla nukkuu vähän pidempään, kannattaa toisen vanhemmista hiippailla etukäteen syömään aamiaista hotellissa. Näin saa ehkä myös armonaikaa selailla hesaria ja pistää jotakin suuhunsa ennenkuin puurollaliisteröijä ampaisee täydellä teholla mukaan kuvioihin.
Uimareissulla kannattaa olla tarkkana, ettei jouduitse alastomana singahtamaan lapsosen perään. Lapset on yllättävän nopeita ollakseen niin lyhytjalkaisia.
Kesälomaa suunnitellessa.