Tämän kesän tempo

Kiitos Rosanna, tämä on hauskimpia haasteita, mitä muistan nähneeni.

 

Päivän suunnitelma: Tänään oli kotiinpaluupäivä. Asunto piti jättää kello kahteentoista mennessä, joten päivän suunnitelma muodostui itsensä, perheensä ja matkatavaroiden kohtuullisen kivuttomasta kotiin saakka hoitelemisesta.

Lounaani tulee koostumaan: ”Lounas” tuli syötyä n. 15 vailla kahdeksan. Tai miten sen nyt ottaa, vielä 11.20 söimme Berliinissä vadelmajuustokakkua. 

Viime yönä näin unta: Varmaan jotain pakkaamispainajaisia. Tylleröinen ainakin näki painajaisia, sillä jouduimme herättämään hänet kesken raivoisan itkun, hakkaamisen ja potkimisen. Toiset ottavat tuon nukkumisen vissiin vähän vakavammin…

Eilen tapahtui seuraavaa: Ilmassa oli pientä matkaväsymystä, joten saatuamme tylleröisen päiväunille, menimme kahville Potzdamer Platzille. Tutuistuin myös saksalaiseen käsityölehtivalikoimaan. Illalla kävimme vielä koko joukkueen voimin yhdessä syömässä ja jätskillä. Kersnaakkelit nukutettuamme juttelimme vielä kokemuksistamme ja suunnittelimme kotiinpaluuta.

Päivän asu: Tiimiasu tylleröisen kanssa. Parempikin kuva olisi, mutta siinä mahani pömpöttää kuin olisin 5. kuulla raskaana. Mitä siis en ole, ihme kun mahamakkara ei vaan sitä tajua. 

berliini_14_19.jpg

Tarkoitus on esitellä päivän asua, joka on äidillä ja tyttärellä samanlainen Noshin mekko. Pääosassa tässä nyt kuitenkin näyttää olevan AirBerlinin bonusohjelmaa mainostava (?!) strutsi

 

 

Lempparibiisini juuri nyt: Viikon, ellei kahdenkin, korvamatona on soinut mm. Oktonauttien tunnari ja Buena Vista Social Clubin Chan Chan.

Tänä kesänä olen oppinut jotain uutta: Nyt iski hirveän umpimielinen olo. En vissiin mitään… Eikun! Kävin kesäkuussa ihan kurssillakin! Opin tekemään kehyskukkaroita!

Seuraavat pippalot joihin olen menossa: Apua, ei mitään tietoa! Mutta yllätyksenä tulevat juhlat ovatkin niitä parhaita. No yhdet häät on kyllä tiedossa.

Juuri nyt minua ärsyttää: Puolison loma loppuu viikon kuluttua. Olen tottunut pitämään siippaani kotona kesäisi neljän viikon sijaan kuusi. Tuntuu, ettei tässä nyt ehditty mitään. Näitä ensimmäisen maailman ongelmia jne.

Toisaalta haluan suositella: Hetkessä elämistä. Tapaan tehdä suunnitelmia, varasuunnitelmia ja niiden varasuunnitelmia. Ei suunnitelmissa, etekään vara- sellaisissa ole mitään huonoa, mutta siinä suunnitelmia väsätessä voi jotain jäädä hetkessä huomaamatta. Esimerkiksi mahdollisuus kahlata suihkulähteessä.

Ja tähän lopuksi tietenkin toivon, että mahdollisimman moni tarttuisi haasteeseen, mutta että etenkin  kävisi kirjoittamassa tänne myös kesäjuttujaan 🙂

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään

Katastrofipäivän pelastus

Tänään ei päivä lähtenyt vahvasti liikkeelle. Ensin shoppailutuokio jäi melkoisen lyhyeksi. Sen jälkeen murinaa ja märinää S-Bahn-verkon remontin takia ja matkasuunnitelman muutos. Sitten paniikin paikka, kun etsimme toisiamme tunnin verran keskellä jalkapallojuhlintaa, puhelinverkon maatessa jossain bittiavaruuden mustassa aukossa. En sivuunmennen sanoen muista, milloin viimeksi olisin ollut yhtä paniikissa. 

Lounas, joka piti olla nenän alla vartin vaille kaksi, nautittiin vähän kolmen jälkeen. Lapsi näytteli pääosaa livekuvasta Päiväuneton Berliinissä. Äiti kilahti ja hepuloi.

Aurinko paistoi. Halattiin koko porukka. Ja tylleröinen keksi, että haluaa takaisin ”ihmissuihkulähteelle”.

berliini_14_17.jpg

Tylleröinen asemissa.

Lapsena mietin usein, mitä virkaa on suihkulähteillä, jos niihin ei saa mennä kahlaamaan. Silloin ei tullut mieleenkään, että pari vuosikymmentä myöhemmin itselläni saattaisi olla pieni tyttö, jonka kanssa seison yhdessä suihkulähteessä auringon paistaessa. 

berliini_14_16.jpg

Pikkutytön unelma toteutui.

Yhtäkkiä kaikki olikin paremmin kuin koskaan. Neptunuksellakin roikkui potkupallotossut atraimessaan. Juhlapäivä kaikilla.

berliini_14_18.jpg

Suhteet Ystävät ja perhe Matkat Syvällistä