Poissa netistä

Oletettavasti (=toivottavasti) en ole ainoa, jolle Lilyn päivityksen venyminen ei ollut muuta kuin hieman hymähtelyä ja pientä ärsytystä aiheuttava seikka. ”Mitenkä ne muka kuvittelivat puhaltavansa tämän puolessa päivässä pystyyn, hehheh /mihin ihmeen kuuhun ne ovat omat postaukseni mahtaneet toimittaa krrhmmm”. 

Elämäni ei siis (luojille kiitos) kietoudukaan pelkästään somen ympärille, vaan aivan kuin edellisessä elämässäni ennen nettiä pystyin kuin pystyikin toimimaan vallan normaalisti. No ok, pakko tunnustaa, kyllähän sitä joka ilta piti kokeilla, että no joko. 

Kun ei roiku netissä, voi tarkkailla vaikka oravia:

oravapuussa.jpg

Tehtävä 1) Etsi orava.

Koulutöistä suurimman osan raivattuani vedin syvään henkeä. Ja kas, sehän on kevät! Puhaltelin lisää saippuakuplia, ilman takkia en sentään ulos vielä uskaltautunut. Tylleröisen kanssa on ulkoiltu melkein joka päivä useamman tunnin ajan (note to self: äiti TOSIAANKIN pois netistä!).

Kävin puolisoni kanssa treffeillä:

lounaallajohansissa.jpg

Kesäravintola Johans

Kävimme Porvoossa. Kävelimme Vanhassa Porvoossa ja poikkesimme lounaalle meille uuteen tuttavuuteen, Johansiin. Vinkkinä muille kauempaa tulijoille, pistäkää reilusti rahaa parkkimittariin, tulkaa julkisilla tai käyttäkää taksia. Täällä viihtyisi koko päivän ja illan siihen päälle.

Parkkimittaria täydennettyämme vaeltelimme vielä sen verran, että jaksoimme vielä kahvit vanhassa suosikissa, Café Cabriolessa

kakkuaporvoossa.jpg

Kolakakkua Café Cabriolessa.

pipariaporvoossa.jpg

Siirappi- ja sydänpikkuleipä samaisessa kahvilassa.

Nyt, kun koulutyöt eivät enää häiritse harrastustoimintaa, toteutin myös yhden pitkään hautuneen suunnitelman, kasasin tylleröiselle keppihevosen. Niille oman elämänsä marthastewardeille, jotka nyt innostuvat kovasti askartelemaan itse vinkiksi, että tähän meni yhdet miesten housut, yksi paita, tilkkujämiä ja nauhalaatikon löytöjä sekä yhdet vanhan tyynyn sisälmykset. Varsi ostettu uutena, Puukeskus leikkaa pyynnöstä sopivan mittaisia paloja, niin ei tarvitse itse kotona sahailla (ellei halua). Ja kaavat voi halutessaan tulostaa vaikka täältä.

keppiheppa.jpg

Keppiheppa

Nyt sitten vaan odotellaan, että vielä jotenkin puolinaiselta vaikuttava Lily kasaa itsensä. Vähän tätä kirjoitus- ja julkaisuintoa hillitsee esim. vaikka se aika koominen seikka, että tämän jutun kategorioita ovat:  Muoti/Ystävät & perhe, Muoti/Höpsöä, Muoti/Itse tehty. Muoti? Eivätkä tekstien muotoilutkaan näytä aivan siltä kuin voisi ensi näkemältä tekstiä muokatessaan luulla. Mutta oletan ajan parantavan nämäkin vammat.

Nyt vaan jännätään, miten Suomen käy lätkässä ja miten Ding Dong Krista on illalla.

Suhteet Ystävät ja perhe DIY Höpsöä

Äitienpäivää jokaiselle äidille

Tänä aamuna tämä äiti sai aamiaiseksi croissanteja, nakkeja ja pekonia sekä munakasta ja sen tarpeellisen café au laitin sänkyyn tarjoiltuna, lahjaksi tylleröisen itse päiväkodissa taituroimia keksejä ja mieheltään kauan himoitsemansa mekon. Aika ihanaa siis.

Sitten käytiin virallisella äitienpäiväpromenadilla Lauran Kukkakaupan kautta Kaivopuistonrantaan syömään Helsingin Jäätelötehtaan jäätelöä.

 

kimppu2.jpg

Äitienpäiväkimppu

Otettiin aivan virallisen oloinen äitienpäiväkuvakin Odotus-patsaalla. Tuossa toisen suuren suomalaisen vähittäiskauppajättiläisen lahjoittamassa patsaassa kiteytyy kyllä paljon äitiydestä. Ne kaikki odotukset.

Mietin taas tänään ystävääni, jonka ensimmäinen lapsi päätyi kohtukuolemaan, eikä lukuisista yrityksistä huolimatta toista ole kuulunut. Aiheesta on ollut hirvittävän vaikeaa puhua, enkä suoraan sanottuna tiennyt, mitä olisin hänelle sanonut kun itse sitten vuosia tätä hirveää tapahatumaa myöhemmin tulin raskaaksi. Vaikka emme asiasta paljoa ole puhuneet, tämän olen sentään saanut sanottua:

Sinä olet aivan yhtä äiti kuin minäkin, sait vain kaiken sen raskaan taakan ilman niitä ilon ja onnen hetkiä, joista minä nyt nautin. Olen kokenut sen hämmentyneen ilon, kun raskasutesti näytti plussaa, olet voinut pahoin, silitellyt pieniä vaatteita, odottanut toisaalta iloiten, toisaalta huoli rinnassasi, pelännyt lapsen puolesta, synnyttänyt ja rakastanut lastasi siitä hetkestä lähtien kun hän ilmoitti olemassaolostaan. Et ole yhtään vähempää äiti kuin minä.

Äitinä olemassaolo ei lakkaa, vaikka lapsensa menettää. Samoin itsensä voi tuntea äidiksi jo silloin kun tuntee pienen hikottelun vatsassaan. Hyvää äitienpäivää jokaiselle äidille!

 

kuplat2.jpg

Hyvää äitienpäivää!

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään