Eilen oli äitienpäivä. Tuo päivä mielletään usein vaaleanpunaiseksi ja ruusun tuoksuiseksi. Silloin äiti saa nukkua pitkään ja muu perhe valmistelee aamukahvin ja aamupalan tuotavaksi sänkyyn. Aamukahvi ja onnittelulaulu herättävät äidin ja rakkauden hedelmät saapuvat sylit täynnä lahjoja halimaan ja pusuttelemaan omaa maailman parasta äitiä, joka tukka sotkussa ja silmät onnenkyynelissä pakahtuu kiitollisuuteen ja onneen. Voi, […]

Mielialalääkkeiden alasajo alkoi ja kaikki tuntui hyvältä. Lääkitystä tiputettiin maltillisesti, lääkärin ohjeiden mukaan. Olin luottavainen, että lääkkeetön elämä menisi hyvin. Mutta viikko sen jälkeen, kun lääkkeet oli kokonaan lopetettu, alkoivat vieroitusoireet.

Kuten aikoinaan kirjoitin: some-maailma tekee sairaaksi. Se näyttää meille vain täydellisyyttä ja virheettömyyttä. Elämä ei oikeasti ole sellaista. Minä uskallan näyttää sen,mikä jää kiiltokuvamaailmassa piiloon. Mitään poistamatta, mitään muuttamatta.

Minulle todella tärkeää elämässä on vapaus. Vapaus valita mitä ajattelen, mitä teen, mitä sanon ja kenen kanssa vietän aikaani. Vapaus siihen, millä tavalla aikataulutan elämäni ja mitkä ovat minulle tärkeimmät arvot. En edellytä elämältäni ultimaattista vapautta. Tällä tarkoitan siis sitä, että koska olen pienen lapsen äiti niin en tietenkään saa aina käyttää esimerkiksi aikaani juuri […]

Eilen kävin hautausmaalla viemässä äidilleni kynttilän. Äitini on haudattu muualle, joten jouduin hyödyntämään muualle haudattujen muistelupaikkaa. Äitini kuolemasta tulee pian kuluneeksi kolme vuotta. Tänä aikana olen käynyt äitini varsinaisella haudalla kaksi kertaa, hautajaiset mukaan luettuna. Muutoin olen polttanut kynttilöitä kotonani ja pitänyt häntä ajatuksissani lähellä. Kuten olen kertonut, minun ja äitini suhde oli todella ongelmallinen […]

Reilut viisi vuotta sitten minulla meni huonosti. Olin jokin aika sitten avioeronnut, syöksynyt masennuksessani uusiin syvyyksiin ja joutunut jäämään pitkälle sairauslomalle työstäni paniikkihäiriön ja burn outin takia. Lääkitsin itseäni mielialalääkkeillä sekä alkoholilla. Yritin kaikin keinoin turruttaa pahaa oloani, paeta sitä. Pelkäsin kohdata sitä, koska en tiennyt, millainen ”minä” sieltä tulisi vastaan.   ”Pakko päästää höyryt […]

Yle Perjantain aiheena oli kuluneella viikolla masennus. Voin sanoa, että kyseinen ohjelma osui ja upposi. Jonnekin syvälle. Kosketti. Antoi samaistumispintaa. Varsinkin Perjantai-dokkarina oli Lukittu huone, jonka päähenkilönä oli Heikki Marno. Hänen puheissaan oli paljon itselleni tuttua. Marno kertoi siitä, miten hän salasi masennuksensa kaikilta ja miten usean vuoden salailun jälkeen tuli olo, että on alkanut […]

Mieleni on kuin pirstaloitunut peili. Kaikki muistot ja minuus valuvat pirstaleiden välistä kuin hiekka tiimalasissa. En saa mistään kiinni. On vaikea tuntea tyytyväisyyttä tai onnea paria sekuntia kauempaa. Aivan kuin tuntisinkin pirstaleet pääni sisällä, varsinkin öisin kun pitäisi nukkua. En pysty.   Olen edelleen niin täynnä vihaa. Vielä lähes seitsemän vuoden jälkeenkin olen vain pohjattoman […]

Jos siellä ruudun toisella puolella on sellaisia, ketkä eivät ole koskaan kokeneet paniikkikohtausta niin kerronpa alkuun hieman, miltä se tuntuu (ainakin minulla): alkaa tärisyttää, ei saa happea, pyörryttää, haluaa äkkiä pois tilanteesta, haluaa joko käpertyä itseensä tai juosta karkuun, pahimmassa tapauksessa viha puskee pintaan ja tekisi mieli satuttaa joko itseä tai toista, tekee mieli vain […]

Täällä ollaan taas linjoilla. Kesä ja syksy hujahti ohi. En vain pystynyt kirjoittaa. Menin aivan lukkoon, solmuun, jumiin. Kesällä tuli totaalinen romahdus, väsymys, ahdistus, masennus. En vain enää pystynyt enkä jaksanut mitään. Hain apua monesta suunnasta ja sitä myös sain. Aloitin uudelleen mielialalääkityksen vaikka en olisi halunnut. Mieheni juomisen takia oli tehty lastensuojeluilmoitus ja sitäkin […]