Milloin alkaa länsimainen feministi tekemään hyveliputuksen sijaan jotain mm. muslimimaiden naisten hyväksi? Vai onko triviaaleista ja keksityistä ongelmista kuten manspreadingistä puhuminen heille tärkeämpää? Todennäköisesti on, sillä kaukaisten maiden ihmisoikeustilanteisiin tutustuessaan, joutuisivat he myöntämään oman arkensa helppouden.