Ciao Italia
Lauantaina auton nokka kohti Ligurian rannikkoa ja Sasselloa. Tapasin muutamaa ystävääni ja käväisin nk. Elonkorjuujuhlilla, missä paikalliset tuottajat myyvät omia tuotteitaan. Tukikohtana tällä kertaa toimi viime kesäisen eläinlääkärin, Angelon ja Rossanan koti. Teimme yhdessä lounasta risottoa ja odottelimme talon rouvaa Rossanaa kotiin töistä, päivystyksestä. Illalla olimme menossa Savonaan Rossanan veljen 60-vuotis syntymäpäiville. Tätä perhettä kuvaa parhaiten kaikenlaisten asioiden säätäminen. Savonaan on matkaa noin 45 minuuttia ja läksimme matkaan kahdella autolla, erilaisten säätämisten vuoksi. Loppujen lopuksi olimme 1,5 tuntia myöhässä ja Rossana 2,5 tuntia myöhässä juhlasta.
Juhla pidettiin Savonan keskustassa, meren rannalla, jossa sijaitsee noin 30-40 kpl samantyyppisiä pieniä huviloita kuin meillä suomessa on siirtolapuutarhamökkejä. Sillä erotuksella, että takapihalla kulki 6 kaistainen kaupungin läpi kulkeva pääväylä!!! Huvilat eivät oikeastaan näy ollenkaan väylälle ja ovat hyvin yksityisiä kaikesta huolimatta. Talot näyttävät takaapäin vähän kuin slummilta ja sijaitsevat täysin vierekkäin, aidan erottaessa mökit toisistaan. Siellä sitten pidetään kesäisin melkeinpä joka viikonloppu erilaisia ”juhlallisuuksia”=bileitä. Etupihan puolella on ranta ja meri.
Syntymäpäiväsankarin tytär oli loihtinut mitä mahtavimmat herkut merenantimista yms. kakkukin oli tehty mieliharrastuksen, tenniksen mukaisesti. Tennispallojen ja mailan koristaessa kakkua. Otin valokuvan kakusta ja luulin palloja sitruunoiksi, katsottuani kuvaa tarkemmin huomasin niiden olevan tennispalloja. Kotimatkalle läksimme puolen yön jälkeen, eläinlääkärin puhua pulputtaessa koko ajomatkan, kun itse olisin halunnut nuokkua penkissäni.
Tänään sunnuntaina kävimme Rossanan kanssa markkinoilla Sassellon kylässä, tapasin uudestaan muutamaa ystävääni. Lounaalle kokoonnuimme elänlääkärin luokse, tällä kertaa pöydässä istui kymmenen henkilöä. Lounaaksi oli tarjolla ribsejä ja lasagnea munakoisosta, lasagnelevyt oli korvattu friteeratulla munakoisolla. Loppuilta menikin aurinkoa ottaessa, yritimme vielä käydä Elonkorjuujuhlilla syömässä pikkusuolaista, mutta jonot olivat mahdottomat joten päätimme jättää väliin. Läksin ajamaan kohti Piemontea klo 20.30 aikoihin ja olin perillä juuri kun tuli pimeää klo 22.00 aikoihin. Oli mahtavaa ajella pitkin viiniviljelmiä ylös ja alas, samalla katsoa auringonlaskua ja sen takana olevia jylhiä vuoria.
Ajaessani auton parkkiin Nonnan pihalle ajan rautaportista sisälle joka avautuu kauko-ohjaimella. Talossa asustaa pieni valkoinen japaninpystykorva koira joka mielestäni on sokea, koska ei väistä autoa ollenkaan ja lähtee väärään suuntaan kun sitä kutsun. Tämä on jo kolmas kerta kun koira on pihalla minun saapuessani paikalle, koira on hyvinkin kiinnostunut autosta ja sen renkaista. Joka kerta jännityksellä odotan milloin ajan koiran yli, koska siitä ei näy sitten pienintäkään tupsua kun käännän auton ratista. Silmät kiinni ja auto parkkiin, toivon koiralla olevan jonkinlaiset vaistot tallella väistääkseen.
Taas loppui viikonlopun laiskottelu ja huomenna alkaa arki.