Ciao Italia

Monta päivää on mennyt etten ole ehtint/jaksanut kirjoitella, johtuen kuumuudesta tai väsymyksestä. Kuumuus väsyttää valtavasti, eikä tarvitse ainakaan televisiota katsoa illalla ennen nukkumaan menoa, koko talo hiljenee klo 22.00. 

Käväisimme rouvan kanssa viime viikolla Luganossa ja Comolla. Yövyimme erään ystävän luona jonka koti sijaitsi Luganojärvellä vuoren korkeimmalla kohdalla. Ystävä oli järjestänyt illaksi pienimuotoiset kutsut ja kutsunut paikalle ystäviään ja työkavereitaan. Oli huikeaa katsoa illan pimetessä kaupungin valoja lintuperspektiivistä. Aloitimme ruokailun 22.30 ja siinä vaiheessa olisin ollut kiitollinen jos olisin päässyt nukkumaan. Tarjolla oli mitä mahtavimpia alkupaloja sekä lämmintä ruokaa. Mukava oli nukkua viileämmässä ilmassa kuin täällä Piemontessa, jouduimme oikein käyttämään peittoja kun taas täällä kotikulmilla ei paljon peittoja tarvita. Seuraavana aamuna kävimme katsastamassa Luganon kaupat ja lounaalla Thai-ravintolassa ja jälleen kerran ruoka oli aivan mahtavaa. Ajoimme Comon kautta Piemonteen ja koko päivähän siinä vierähti. Paluumatkalla ajoimme muutaman kerran moottoritiellä harhaan, mutta loistavasti pääsimme kotiin. 

Aloitin puutarhatuolien maalausurakan, vakituiset aamutyöt ja sitten maalipurkkien kimppuun. Alusmaali ja päävärinä sama väri kuin ennen olivat puistojemme vihreät penkit. Nyt jo kolmatta päivää maalailen tuoleja, puolet tuoleista on jo valmiita ja luulen, että huomenna kaikki on valmista. Ne näyttävät erittäinkin hyviltä tummanharmaiden pöytien kanssa. Ongelmana maalausurakalle on tämä lämpötila, aamupäivällä pystyy maalaamaan pari tuntia ja sitten vasta seuraavan kerran illalla. 

Eilen olimme sunnuntailounaalla herra, rouva, nonna ja minä Calossossa. Ravintola oli hyvin pelkistetty, niin kuin täällä on suurin osa jopa mauttomia. Koristeltu vaaleanpunaisilla sifonkiverhoilla, riemunkirjavilla kukilla jne. mutta ruoka oli erittäin hyvää ja terassilta avautuivat huikeat näkymät viinilaaksoihin. Viereisessä pöydässä 10 henkinen norjalainen seurue vietti 70-vuotispäiviä ja kenellekään ei jäänyt epäselväksi kuka heistä oli päivänsankari.

Tänään maanantaina emäntä ja isäntä lähtivät kahden päivän pikalomalle Marmoran vuoristoon lähelle Ranskan rajaa. Isäntämme on viettänyt siellä paljon aikaa pienenä poikana oman isänsä kanssa. Olemme kahdestaan nonnan kanssa huolehtimassa vieraista, aamupaloista sekä aperitiiveista. Tänään illalla tulee meille vielä italialainen perhe pienen lapsen 3,5 vuotiaan kanssa. Nonna paistelee piparkakkuja sekä torttuja, minä istuskelen näkyvillä jos joku sattuisi tarvitsemaan jotakin. Lämpötila tällä hetkellä on noin 32 astetta. 

Keskiviikkona lähdemme rouvan kanssa Milanoon ja käydään pikavisiitillä myös Luganossa, kokopäiväretki siis. Hoidellaan rouvan lasten asioita ja ollaan heille avuksi. Yksi saapuu amerikasta ja lähtee samantein Thaimaaseen, toinen muutti sunnuntaina uuteen asuntoon ja kolmas haetaan Luganon vuorilta. 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *