The other sister
Me ollaan tunnettuja älynväläyksistä ja siitä, että kun sellainen saadaan, se myös toteutetaan. Yhtenä syksyisenä iltana Sennin päässä syntyi idea blogista ja mä olin tietenkin heti mukana. Joululomaan asti se kesti ennen kuin saatiin idea tulille. Mutta tässä se nyt on, ensimmäinen blogipostaus ja mä sain kunnian kirjoittaa sen.
Sisters From The Blog kuvaa kahden urheilua rakastavan nuoren naisen elämää. Meillä vierähtää salilla tunti jos toinenkin monta kertaa viikossa. Me syödään mielellämme kukkakaalipitsaa, mutta myös sokerinhimo on veressä, joten voidaan koska tahansa osallistua suklaansyöntikilpailuun ja voittaa se. Kumpikin tykkää sisustamisesta ja on heikkona hinnaltaan budjetin ylittäviin vaatteisiin. Blogi käsittelee laajasti meidän kiinnostuksenkohteita, mutta isoa roolia tulee näyttelemään kummankin rakkaat harrastukset: fitness ja CrossFit. Vaikka ollaankin saatu monet väittelyt aikaan lajien paremmuudesta, blogissa ei ole tarkoitus asettaa niitä vastakkain. Kumpikin on löytänyt oman juttunsa ja se on parasta (kyllä Sennikin vielä CrossFitin löytää 😉 ).
Aloitan esittelemällä itseni, siskosten vanhemman puoliskon ja sen crossfittaajan. Olen siis Salme, 27 v. toimistotyöläinen ja liikuntafriikki. Koulutukseni olen hankkinut Tampereen yliopistosta ja taskussa on hallintotieteiden maisterin paperit. Tällä hetkellä istun arkipäivät energia-alan konsulttiyrityksen sermiviidakossa ja illat huhkin CrossFit Hämeenlinnan boksilla. Viimeisen vuoden ajan arki on siis kulkenut aika lailla työpaikka-sali-sänky väliä. Asun keskustassa, sopivan pyöräilymatkan päässä joka paikasta. Tämän hetkisinä toiveina on löytää omistusasunto ja ottaa sinne kissavauva. Toiveita riittää myös CrossFitin saralla: lisää voimaa, lisää keuhkoja, lisää liikkuvuutta.
En ole ollut koko ikääni superliikunnallinen. Koulussa liikunnannumero oli keski
verto 8 ja useimmiten olin se, joka valittiin joukkueeseen viimeisten joukossa. Ala-asteikäisenä innostuin tanssimisesta ja se harrastus jatkui koko nuoruuden aina lukioikään asti. Välivuoden aikana löysin liikunnallisen minäni: lenkkeilin ja jumppasin ja kunto nousi kohisten. Yliopistoaikoina lähinnä juoksin. Valmistuttuani löysin saliharrastuksen Sennin innoittamana ja kokeilin personal trainerin opastuksessa myös X-Methodia, jossa on piirteitä CrossFitista. Sitten Hämeenlinnaan perustettiin CrossFit-sali ja se oli menoa, tiesin heti jääväni koukkuun. Olen harrastanut CF:a nyt reilut 1,5 vuotta. Salista on tullut lähes toinen koti ja läheisimmistä treenikavereista toinen perhe. Nykyisin lenkkeileminen tai salilla treenaaminen yksin on äärimmäisen tylsää, porukalla saa itsestään enemmän irti ja aina on joku kenen kanssa höpötellä. Tavalliselle salille en palaisi kuin pakon edessä.
Vuosien kuluessa on vaihtunut lajivalinnat, suhtautuminen ruokaan ja liikuntaan ja siinä ohella ulkonäkökin. Kotoa olen perinyt mieltymyksen (taitoa ehkä vähän vähemmän) leipomiseen ja tykkäisin myös kokkailla, jos ajanpuutteessa ei olisi helpompi ”foodprepata” aina samaa kanasettiä. Rakastan sisustamista ja mulla on tarkka visuaalinen silmä. Sen piirteen olen perinyt äidiltä, joka imee sisustuslehdistä ideoita kuin pesusieni ja me Sennin kanssa kopioidaan ne. Pidän kovasti myös eläimistä ja meidän vanhempien länsiylämaanterrieri Onni onkin hirveän rakas. CrossFit, kanasetit, sisustusideat ja Onni tulee vilisemään tekstissä jatkossakin, joten tässä vain vähän esimakua niistä.
Joulunaika on mennyt treenin ja syömisen sulassa sovussa. Eilinen oli ansaittua lepoa, koska kroppa oli melkoisen juntturassa. Tänään taas pikaviisitti boksille Tapaninpäivän jumpan merkeissä. Pientä suklaaturvotusta on ilmassa, mutta vaikuttaisi siltä, että osa herkuista on valunut hauikseen, jes! :D Vuoden alusta uudella sykkeellä liikkeelle. Nyt nautitaan vielä muutamasta vapaapäivästä ja rennon letkeästä jumpasta. Kuulemisiin!
T. Salme