Halvan // Puolikas

Så var det måndag igen. Halvmaraton bakom mig – gick inte riktigt som planerat. Första sju kilometer kändes bra och lätt men sedan sade höften stopp och slutligen var jag tvungen att gå ca 6-8km. Till mål kom jag men mitt tidsmässiga mål nådde jag inte- långt från det. Nästa år på nytt och då hoppast jag att jag kan undgå skador och inflammationer som bromsat träningen i år. Går för tillfället som en anka, vankande från sida till sida men nu kan jag lägga detta bakom mig för några månader framöver och låta benen återhämta sig. 

Förresten, skruvade jag ihop soffan själv. Gubben kom hem så att han hann hjälpa att skruva de sista fyra skruvarna 😉 Så sånt.

Ja taas on maanantai, aina yhtä ihana maanantai 🙂 Puolimaratooni takanapäin ja jalkojen kuntoutus ja lepo edessäpäin. Ei mennyt meikäläisen juoksu niin kuin olin suunnitellut. Ensimmäiset seitsemän kilometriä sujuivat kuin leikiten. Ajatuksena oli lähteä varovasti liikkeelle ja kiritä loppua kohti. Oma juoksu töksähti totaalisetsti kympin jälkeen ja loppujen lopuksi oli pakko kävellä 6-8km kun lonkankoukistajat eivät antaneet luvan juosta. Tällä hetkellä kävellään kuin ankka, nyt saan kuitenkin luvalla levätä ja kuntoutua ensi vuoden koitosta. Jospa silloin saisin juosta koko matkan. 

Muuten, kasasin sohvan itse kun ei miestä näkynyt 😉 Tai tulihan hän kotiin ja ruuvasi viimeiset neljä ruuvia 😉 Että sellaista täällä.