Pyykki- ja siivouspäivä Afrikassa

Siivous- ja pyykkipäivä Afrikassa. Tekisin sen mielelläni ihan itsekin mutta ”tyttäreni” ja hänen nuori ystävänsä rientävät apuun. Tapana on, että mieluiten joku nuorempi perheen naisjäsen hoitaa nämä hommat. Ihanaa, olen siis liian vanha siivoamaan ja pyykkäämään! Saanko noudattaa tätä myös palatessani kotiin? Tämä ”adoptiotyttäreni” on 22-vuotias ja hyvin raskaana. Vauva syntyy minä päivänä hyvänsä ja siksi hänellä onkin mukana  nuorempi 15-vuotias tyttö, joka pääasiassa hoitaa tänään siivouksen. Ja kuulemma jatkossakin, sekä siivouksen että pyykkäyksen. Kotonaan tyttäreni hoitaa varmaankin suurimman osan naisten töistä, mutta täällä, tänään ja vastedes, hän saa olla enemmän piällysmiehenä.

Etsin valmiiksi harjat, mopit, kaupasta ostamani pesuaineet. Lämmitän vettä pyykinpesua varten. Harja on normaali, pitkävartinen harja, mikä minun mielestä on ihan ok kun imuria ei talossa ole :). Tytöt etsivät itselleen paremman version eli sellaisen vanhanaikaisen luutaharjan. Pesuaineet kelpasivat, koska ei ollut muutakaan :). Hauskinta heidän mielestään oli kuitenkin se, että lämmitin pesuveden pyykeille. ”Kuka sun käski sellasta tehdä?”…. ”Ööööö minä ihan itse…..” Naureskelivat sitä tovin keskenään. Minä yritin nolona selittää että tulee puhtaampaa pyykkiä… Juu siirryinkin sitten takavasemmalle muihin hommiin.

Muumitalo tulee taas kerran siivottua puhtaaksi ja raikkaaksi. Kestää noin kolme päivää, kunnes pöly taas peittää paksusti kaiken alleen ja sama suursiivous on edessä. Mutta nyt on ihanan raikasta ja päälle spreijataan vielä  toista puhdasta tuoksua. Juu siirrynkin taas takavasemmalle…

Muoti Matkat Suosittelen Päivän tyyli

Afrikkalaisuuten sopeutumassa

 

Elämäni Afrikassa, sopeutumista toisenlaiseen kulttuuriin, opettelua maan tavoille, menettämättä kuitenkaan omaa identiteettiään….

Kaksi viikko Gambiassa. Loma on hyvä keino sopeutua taas tähän kulttuuriin. Mikään ei stressaa, ei ole kiire minnekään, saa muistella ja maistella asioita rauhassa. Työt eivät enää eikä vielä paina, opiskelukiireet… hmmm…en tiedä mistä puhun….

Katselen ympärilleni, ihmettelen ihmisten paljoutta, pölyn määrää, kuuntelen aasien hirnuntaa ja häädän torakkasukua Muumitalostani. Yritän hieman ruskettua, etten olisi niin pistävän valkoinen, tuijottaa ne ihmiset siltikin riittävästi.

Lämpötilaan sopeutuminen vie aikansa. Muista juoda vettä! En halua Banjul bellyä…

Pikkuhiljaa alkaa myös työasiat tulle mieleen. Miljoona asiaa täytyy kirjata ylös kalenteriin. Pienoinen paniikki siitä, miten saan kaiken tehtyä kolmessa kuukaudessa. No en varmasti saakaan. Mutta hyvälle alulle koulun aloittamisessa pitää päästä.

Jatkossa tulen päivittämään kuulumisia elämästä yleensä ja koulun etenemisestä, kuviia arjesta ja juhlasta… Kunhan kaikki tarpeelliset johdot löytyvät konttipakkauksista 😉

 

 

 

 

 

Kulttuuri Matkat Suosittelen Syvällistä