”Laineilla keinui pieni vauva vain”

No hupsis, onkin jo kuukausi kulunut sitten viimetekstin! Ja on ilmoja pidellyt. Odotan malttamattomana lumien sulamista. Tähän aikaan vuodesta uudet lumisateet alkavat olla jo aika masentavia. Piristystä on kuitenkin tuonut tuo koko ajan enemmän itseään paljastava aurinko ja tietysti ex tempore Tukholman risteily, jolle lähdemme huomenaamuna. Poikani ensimmäinen ulkomaanmatka! =)  Saa nähdä mitä siitä tulee, varustusta on pakattu kokonaisen armeijan tarpeisiin vapoista ja ruuista saksiin, nenäniistäjään ja uninalleen tai no lammashan se itse asiassa on. 

Haastetta lomaa tuo varmasti ruokailut, pojan. Nykyisin ei meinaa ruoka maistua enää entiseen malliin ja monesti maitopulloakin tuputtaessa suu pysyy tiukkana viivana. Olen myös huomannut, että uudessa ympäristössä ei ruoka maistu sitä vähääkään mitä kotona. No pitää vaan luottaa että nälkä tekee tehtävänsä ja avaa suppusuun. No nyt se roikkuu tuolla johdoissa, gotta go! Ensiviikolla kerron miten matka sujui. Se on moro!

PS! poikani on oppinut ryömimään ja vauhti on kova! =)

Suhteet Oma elämä