Viestittely ystävän kanssa

minä: Sain tehtyä nyt viikon ruokaostokset: 4 muovikassillista. Oli jotenkin rentouttavaa käydä yksin. Sain rauhassa pähkäillä ja haahuilla hyllyjen välissä, ei ollut itkevää vauvaa eikä hoputtavaa miestä mua stressaamassa. Autossa paluumatkalla kuuntelin musaa niin lujaa, että korviin sattui: ihanaa! Tunsin itseni taas minuksi, en äidiksi tai vaimoksi tai kaveriksi, ihan vain minuksi. Olipa terapeuttista! En nykyään enää tee mitään yksin, olen niin seurankipeä, kuten olet varmasti huomannut =) Aina on joku kaveri tai perheenjäsen mukana. Oli kiva huomata että osaanhan mä olla vielä yksinkin!

kaveri : Ne on tosi kivoja ja tärkeitä hetkiä. Sun pitäisi saada niitä enemmän.

minä: Tulee ajateltua asioita ja kommunikoitua ihmisten kanssa eri tavalla. Kotona mun aivot on off-tilassa, en ehdi miettiä mitään päivän aikana ja illalla kun olen saanut pojan nukkumaan, pistän vain tv:n päälle ja tuijotan ajattelematta mitään.