Avokadopastaa, brookieseja ja muutamat valmistujaiset
Kun aloitin tämän postauksen suunnittelun tänä aamuna, nautiskelin siinä sivussa vielä viimeisen palasen suussasulavaa brookie-leivosta. Ai että, kyllä jokaisessa juhlassa täytyy olla itseleivottuja herkkuja! Starttaa myös juhlan jälkeinen sunnuntai hieman kevyemmin 😉
Eilen aamulla marssin päättäväisesti salille ennen 11:45 varattua kampaajaa. Päätin jatkaa operaatio jalkarääkkiä ja kyykkäsin kyllä sellaisilla tehoilla että loppuvaiheen yhden jalan kyykkysarjoissa pakaralihaksesta alkoi savu nousta 😀
Before-kuva.
Eli hyvät hapotukset saatiin gluteus maximukseen, ja loppuun vedin jostain mielenhäiriöstä johtuen 20 minuutin intervallitreenin crossarilla, aina kolme minuuttia kevyttä ja kolme minuutta tappomäkeä hirveällä teholla. Melkein 500 kaloria paloi ja hyvä etten lentänyt siitä laitteesta kun jalat vispasi sellasta vauhtia että itsekin vähän pelotti… Vaapuin hitaasti kotiin, kävin suihkussa ja sitten suuntasinkin jo kampaajani hellään (NOT) värikäsittelyyn. Lopputulos on hyvä, juuri sellainen kylmän sävyinen vaalea, mitä halusin. Olen niin iloinen löydettyäni tämän ihanan kampaajaneidon. Uuden kampaajan etsiminen meille naisille on about samantyylinen eeppinen seikkailu kuin Sormusten Herran trilogia, ja saattaa kestää ehkä pidempääkin, huonolla tuurilla. Joten nyt vaan pidän huolen ettei tämä ihminen IKINÄ lähde kyseisestä työstään tai poistu Helsingin alueelta. ;)
Olikohan kolmas vai neljäs väri päässä…?
Luulin että meillä olisi aikaa yllin kyllin mutta operaatiossa kestikin hieman odotettua pidempään, joten säntäsin kampaajalta suoraan kotiin ja nopean vaatevaihdon, meikkaamisen, hiustenlaiton, pakkaamisen jnejnejen jälkeen matkasin kohti Espoota.
Tosiaan eilen vietimme yhteisiä ”valmistujaisjuhlia” perheen ja muutaman läheisen ystävän kanssa. Olimme äitini kanssa kyllä valmistumisten aikoihin puhuneet juhlista ja niiden aikataulusta, mutta silloin asia siirtyi työ- ja muiden kiireiden takia (ja itse suoraan sanottuna UNOHDIN, että meillähän piti olla jotkut juhlat viikonloppuna, ihmettelin vaan kun viikonlopun työvuorot näyttivät kohdallani vapaata…heh). No, tällä kertaa saatiin porukkaa kasaan ja vietettiin siis sekä Liikunnanohjaaja AMK että Floristin valmistujaisia. Koolla oli muutama läheisin perheystävä sekä rakkaat sukulaiset, joita tulee nähtyä aivan liian harvoin. Rentoa yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja hulluttelua siis. Täydelliset juhlat siis!
Juhlalookkia. Kampaaja teki värjäystä tosiaan sen kolme(3!!!) tuntia, ja täytyy sanoa että olen supertyytyväinen lopputulokseen. :)
Minusta on nykyään ihana käydä Espoon kotona äitini luona. Kyllä siihen kotiin liittyy niin paljon hyviä muistoja ja tunnelmaa, ja näin ”pesästä lentäneenä” perheen kotimme saa kyllä lämpimiä tunteita aina minussa aikaan. On mahtavaa, kun lapsuudenkoti on kaiken lisäksi niin lähellä! Puhuttiin muuten ystäväni Annan kanssa ja totesimme molemmat, että kyllä nuoruusvuosiemme parhaat juhlat on aina järjestetty meillä kotona :D Kun aikuiset kokoontuivat illanviettoon, kutsuin minäkin parhaat ystäväni paikalle. Kaikki yhdessä, sulassa sovussa, hyvää ruokaa ja vielä parempia juttuja. Sellaista meidän kodissa on aina ollut, eikä tämä ilta ollut poikkeus <3
Anna ja perheemme uusin jäsen Borneosta. (Eikä, mikä tämän nimi oli? Tane? Mönkki? Rakkaalla lapsella on monta nimeä!)
Arvaatteko mitä oli ruokalistalla? ;) Ja oli muuten TAIVAALLISTA!
Puhuimme joku kerta Annan kanssa, että kyllä parhaat lahjat on sellaisia aineettomia lahjoja, joista jäävät muistot mieleen pidemmäksi aikaa. No, rakas ystäväni oli ottanut tästä inspiraatiota ja tällaisen ihanuuden häneltä sain:
Kuinka mahtava lahja?!:D Olen aivan täpinöissäni, ja mielessäni monta hyvää vaihtoehtoa. Kiitos muru ihanasta valmistujaislahjasta!<333
Aineettomien lahjojen sarja sai jatkoa, kun ihana perhetuttava ja ystävämme antoin lahjaksi 60 minuutin hieronnan! Siis aivan ihana ja täydellinen lahja tälle selkäjumiselle jumppaajalle. Hieronta on ehkä top 5 lempiasioistani koko maailmassa ja siitä pääsee nauttimaan aivan liian harvoin, joten siksikin tämä oli todella mieluisa lahja. JA lahjan antaja on itse siis täysin ammattilainen, eli todellakin tietää mitä tekee. Nyt vaan hieronta-aikaa varaamaan, kiitos vielä mahtavasta hemmottelulahjasta!:)
Sukulaisiltani sain aivan erityisen lahjan, jonka valitsemisesta Ruotsin puolella oli vastannut tätini (jota näen häntäkin aivan liian harvoin). Kyseessä oli Edblad-korumerkin upea rannekoru, joka istui ensinäkemältä (ja kokeilulta!) minun tyyliini kuin nenä päähän! Olen aika huono käyttämään tiettyjä koruja, vaan omistan paljon kaikenlaisia rihkamatuotteita ja käytän silloin tällöin. MUTTA tämän rannekoru tuntui kädessä niin ihanalta, että tästä tulee kyllä yksi lempikoruistani.
Täydellinen koru, joka tuntuu ja näyttää minulta. Tätini ja sukulaiset kyllä osasivat valita erinomaisesti, tämä koru tuo aina muistoihini nämä kevätillan kauniit juhlat ja ihmiset. <3
Lisäksi olin saanut jo etukäteen muutaman Iittalan kassin kotiin, ja näistä paljastui aivan ihania Tuokio- sarjan lautasia ja kulhoja. Korvasin heti kaikki vanhat lautasemme noilla. Todella kauniita ja yksinkertaisia mutta toimivia astioita nuo. Tässä esimerkkinä lounassalaattia kyseisen sarjan kulhosta:
Mmm..ruokakin näyttää jotenkin paremmalta näissä!
Ilta vierähti aivan liian nopeaan, mutta vietin aivan mahtavan illan ystävien ja perheen kesken, enkä olisi enempää osannut pyytääkään. Annan kanssa juttelimme taas kaikesta maan ja taivaan välillä ja olen kyllä niin pirun kiitollinen, että minulla on niin mahtava ystävä. Ollaan oltu samassa veneessä jo 16 vuotta ja vieläkin samalla matkalla, joka toivottavasti kestää hamaan tulevaisuuteen ja loppuun saakka. Tosiystävästä voidaan varmasti tässä kohtaa jo puhua! :)
Lähdimme Annan kanssa myöhään illalla takasin keskustaan ja jouduin jättämään lopun juhlaseurueen Espoon puolelle. Anna jatkoi siitä kotiin ja me jatkoimme Juhan kanssa vielä MBariin. Sain valmistumisen johdosta valita minkä tahansa virvokkeen, ja päädyin (koko vuoden ensimmäiseen!) lasilliseen viiniä. Olen siis tänä vuonna tuon viinilasin lisäksi nauttinut ystävänpäivänä yhden drinkin (kiitos Anna!) :D Eli en voi sanoa lätränneeni kehuttavasti kyseisen nesteen kanssa. Ja olen siitä supertyytyväinen. Mitä harvemmin ja vähemmän alkoholia juo, sitä enemmän alkaa arvostaa hyviä yöunia, virkeyttä, oman kodin rauhaa ja kumppanin kanssa vietettyä laatuaikaa muuten kuin yökerhoissa/baareissa pyörimällä. Nytkin tuo viinilasi kyllä maistui, muttei niin hyvälle kuin muistin. Oli kuitenkin ihana jutella ja istuskella hetken aikaa ihmisten ja musiikin hälinässä ja vain nauttia hetkestä.
Hihi, tässä ”virallinen valmistujaiskuva”! :D Hatut on tuliainen minulle ja Juhalle. Käyttötarkoituksia on monia, esim. siivilä, hattu, kulho, taisteluväline, mitä näitä nyt on…
Oliko muilla kiva lauantai? Tuliko katsottua Putouksen finaali? Ei kyllä yllättänyt voittaja ;) Ensi viikolla muuten startataan Annan kanssa yhteiset treenit! Ihan mahtavaa, saan ehkä salikaverin, jee!!!! (Nimimerk. Aina-yksin-salilla) Näistä lisää ensi viikon puolella. Pitäkää huolta itsestänne, sukulaisistanne ja ystävistänne. Suurimmat aarteenne maailmassa ovat he!
-Soffe