Kuvia tästä viikosta :)

Hyvää alkavaa viikonloppua ja terve taas pitkästä aikaa! 😀 

 

Minulla on ollut tämä viikko täynnä kaikkea hauskaa, jännittävää ja mielenkiintoista. Erityisesti töiden osalta on ollut vaikka minkälaista uuden opettelua ja uusissa paikoissa toimimista. Työpäiviäkin kertyy tälle viikolle se ”normaali” viisi päivää, which is nice. Toisaalta päivät on tuntuneet tavallista raskaammilta, kun aivot on käyneet ylikierroksilla uusien juttujen sisäistämisen ja uusien ihmisten tapaamisten myötä. Tämä on kuitenkin positiivista ja olen ollut aika fiiliksissä koko viikon niin työn että vapaa-ajan merkeissä. 

Viikkooni on siis töiden lisäksi mahtunut sekä sali- että juoksutreenejä, hyvää ruokaa, unta(!), leffoja, ystävien näkemistä ja hemmottelua. Aika kiva viikko siis kokonaisuudessaan! Tänään ja huomenna nautin vapaapäivistäni, ja aloitin aamun kunnon itsensä hemmotteluhetkellä kampaajalla 🙂 Pätkittiin tätä lettiä vähän kevyemmäksi ja skarpimmaksi. Värjäys jää vielä pois, on sen verran hyvänä pysynyt, ja turha rasittaa tukkaa joka kuukausi vaalennuksella. 

 

 

 

1011106_10203121968397600_1526474882_n.jpg

Tältä näytti tukka vielä aamulla…

 

10151293_10203121969397625_1387113379_n.jpg

…ja tällainen siitä sitten tuli! Kampaajani Meri on aivan mahtava tyyppi, ei vain lahjakas työssään mutta myös todella hauskaa seuraa 🙂 Naiset ainakin ymmärtää, miksi se on niin älyttömän tärkeää tulla myös toimeen oman kampaajan kanssa. 😉 (ja miksei miehetkin!)

 

10151238_10203121970637656_870209998_n.jpg

Ja vielä päivän asukuva hississä. Multitasking! 😀 

 

Olen oikeasti todella tyytyväinen tähän tukkaan nyt. Kevennettin tuota etuhelttaa ja takaraivon päältä ihan kunnolla ja edestä leikattiin sivusuuntaan otsista. Nyt on taas niiiiiiiin paljon helpompi laittaa aamulla letti kuntoon:D Lyhyt tukka on kiva mutta moni malli vaatii kuitenkin aika paljon laittamista että on fiksun näköinen. Tässä on kyllä nyt tehty superhelpoksi tämä stailaaminen, tämmöinen poropeukalokin osaa. Hehe.

 

Tähän väliin seuraa pidempi pätkä kuvia, teemana päivän asuja. Nythän kaikki ihanat kevätvärit on tosiaan saapuneet, mutta itse olen vieläkin jämähtänyt tuttuun ja turvalliseen mustaan, harmaaseen ja vaaleaan. Äh, ensi kerralla sitten 😉

 

 

10003547_10203108709626139_1732361827_n.jpg

 

 

10154157_10203098171642696_663508137_n.jpg

 

10168145_10203108709986148_1278928604_n.jpg

 

10173523_10203098172482717_899742867_n.jpg

 

Heh, aika tummia sävyjä tosiaan on työpukeutumisessa ollut havaittavissa viime viikkoina… Tämä ei kuitenkaan millään tavalla heijastele tämän tytön sisäisiä tuntoja, sillä fiilis on ollut kyllä ihan huippu! Työkaverit on varmasti saaneet kaikki osansa minun hauskoista vitseistä (kuten näitä sanon-ennen-kuin-ajattelen -tyyppisiä letkautuksia joskus nimitän) 😉 Onneksi ollaan melkolailla samoilla linjoilla porukan kanssa muutenkin, niin ei varmaan mitään uutta ole tässäkään. 

 

Väreistä puheenollen, olen löytänyt taas sisäisen urheiluvaatefriikkini! Halusin nimittäin uudistaa juoksuvaatevalikoimaani, ja mikä parempi hetki se tehdä kuin keväällä kun kaupat täyttyvät pirteistä treenivaatteista. Olen siis ihan hulluna väreihin, mutta erityisesti tämä näkyy treenipukeutumisessani. Pinkkiä, keltaista, turkoosia, violettia, oranssia…u name it! 😀 Nyt tavoiteenani oli löytää NE täydelliset treenitrikoot, ja lisäksi jonkilainen pitkähihainen paita tms. juoksua varten. Noista housuista olin hyyyyvin skeptinen, sillä kaikki tähän mennessä sovittamani ovat olleet ihan surkeita verrattuna luotto SOC-trikoisiin. Mutta ihme tapahtui! Löysin Ison Omenan Intersportista alennuksesta Puman juoksutrikoot, jotka olivat ihan täydelliset! Tai no, hieman enemmän olisi saanut olla elastaania, mutta menköön, sen verran halvalla lähti. 😉 Ja aivan ihana valkoinen juoksupaitakin löytyi. Edustan tällä hetkellä niin vahvasti sitä keskiluokkaista, pelkästään teknisillä urheiluvaatteilla ja hifistelykamoilla varustettua himoliikkujaa, että melkein naurattaa… :”D

 

1977229_10203108710706166_1838319730_n.jpgLenkille lähdössä, uusi tekninen paita+uudet trikoot. Tänään juoksin myös asuun sopivan JUOKSUREPUN kanssa ja suuntasin lenkin päätteeksi salille. xD 

 

10171844_10203121967477577_1021944675_n.jpgTässä näkyy nuo trikoot aika hyvin. Hehe, piti niissäkin olla juu sitä väriä mutta nytpä kävi näin. 😛

 

On oikeasti ihan älyttömän vaikeaa löytää hyvin istuvia treenivaatteita ja erityisesti trikoita. Nyt onneksi omistan kahdet todella hyvät housut, joten ei tarvitse hetkeen lähteä metsästämään niitä. HUH! 

 

Treenit tällä viikolla ovat sisältäneet lenkkeilyä ja muutaman salikäynnin, joista toinen oli kevyehkö jalkatreeni ja tänään tein yläkroppaa. Juoksun aloitin oikeastaan aika puolivahingossa viikko sitten, kun huomasin lenkillä, että juoksukunto on kasvanut melko reippaasti. Olisiko sitten crosstrainerilla ja pyöräilyllä vaikutusta asiaan! Joka tapauksessa fiilis oli niin mahtava, että päätin aloittaa juoksun ihan kunnolla (niin sen takia niitä uusia kivoja juoksuvaatteita piti saada!) ;D

 

Jalkaosastolla olen yrittänyt keskittyä tuohon vasempaan jalkaan; ongelmaksi on muodostunut selvä lihasepätasapaino oikean ja vasemman pakaran välillä. Kyykyissä erityisesti huomaan kippaavani lantiota helposti oikealle, ja oikea jalka tuntuu dominoivan muutenkin melkein jokaisessa liikkeessä. Siispä tein viime treenissä suht kevyillä painoilla pitkiä sarjoja, joilla hain tuntumaa vasempaan pakaraan. To-del-la turhauttavaa harjoittelua, meinaa loppua minulla keskittyminen saman tien. 😛 Mutta pakko mikä pakko. Uskon, että jos haen nyt ensin paremmin tuntumaa lihakseen kevyemmissä liikkeissä, pystyn pikkuhiljaa saada lihaksen paremmin aktivoitumaan myös muissa liikkeissä – kai? 

 

Jos jollakulla on hyviä harjoitteita tämäntyyppisen ”ongelman” kohdalla, niin saa jakaa! Otan vinkit kiitollisena vastaan. 🙂

 

 

10156047_10203121970877662_1113901879_n.jpgTänään herkuteltiin Juhan kanssa <3 Nämä yhteiset hetket arjen ja kiireen keskellä ovat parasta. 🙂

 

Nyt meillä jatkuu illanvietto, aion kokkailla täytettyjä kesäkurpitsoja ja katsoa telkkarista Mitäs me spartalaiset -komediaa. Ai miten niin huono leffa, eeeeikä, varmasti aivan huippu pätkä! ;D Nauttikaahan tekin hyvät ihmiset, älkääkä ottako itseänne liian vakavasti! <3

 

-Soffe

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli

Vapaaherrattaren mietteitä

Ja jälleen on viikonloppu ovella! Olen tosin itse ollut tiistaista saakka vapaalla, joten tämä ei minun kohdallani tunnu mitenkään erityiseltä 😀 Olen saanut nauttia tästä minilomasta ihan täysillä ja ai että, on ollut mieletöntä herätä seitsemältä joka aamu AURINGONPAISTEESEEN! <3

 

7011_10203053854014783_562936963_n_0.jpgKyllä kelpaa hymyillä kun aurinko paistaa! 

 

Tämä aurinkoinen sää on kyllä tietyllä tapaa kruunannut nämä vapaapäivät. Tuntuu niin paljon mukavammalta puuhastella arkisia juttuja, kun sää on hyvä. Hyvä sää, parempi mieli, vai miten se oli… Joka tapauksessa olen tässä kerennyt hoitaa montakin tärkeää asiaa, päällimmäisenä tämä olkapää/käsi -vamma. Kävin tiistaina aamun treenin jälkeen kotona vain suihkussa ja suuntasin saman tien terveysasemalle. Minulle oli varattu aika lääkärin vastaanotolle ja hän oli kovin kiinnostunut tästä vammastani. Hän ei nimittäin kyennyt heti sanomaan, mistä on kyse. Kun kädessä ei tunnu kipua tai arkuutta ja olisi aika epätodennäköistä, että jokin lihas olisi revennyt tai irronnut kiinnityskohdastaan, koska sen kyllä havaitsisi. Hermoratatutkimusta ja ortopedin vastaanottoa lääkäri pohti vaihtoehdoiksi, ja kiitollisena ja innokkaana komppasin häntä.

 

Sain ensimmäisenä käskyn käydä rontgenissä, jotta varmistutaan, ettei yläkropassa ole mitään poikkeavaa luissa. Seuraavana päivänä marssinkin sitten heti aamusta Marian sairaalaan, jossa otettiin niska-, kaula-, ja rintarangasta kuvat. Niissä tosin kestää viikko, ennen kuin saadaan vastaukset, mutta olen superiloinen että tätä asiaa nyt lähdettiin lääkärin johdolla selvittämään. Sen verran mystinen tämä on, kuten yhteen ääneen totesimme. 😀

 

1974974_10203053854614798_2145576469_n.jpg

Vähän jännitti rontgeniin mennessä mutta sehän olikin sellainen viiden minuutin pikaoperaatio. Melkein petyin kun ei ollutkaan yhtään jännää 🙁

 

No, olipa diagnoosi mikä tahansa en aio tästä murehtia. Pääasia on, että asiaa nyt selvitetään. Odotan lähinnä tietoa siitä, miten tämän saa kuntoon, jotta pääsen taas treenaamaan yläkroppaa normaalisti. Perus. 😀 Vähän hauskuutti tuolloin keskiviikkona, kun olin laittanut faceen päivityksen röntgeniin liittyen, niin ensimmäisenä äiti kommentoi että minun pitää soittaa HETI kun pääsen sieltä. Seuraavaksi soitti äidin mies, jonka kanssa puitiin tätä käsi-asiaa. Hän vielä vinkkasi, että soittelepa isovanhemmille kun he olivat netistä lukeneet päivitykseni käteen liittyen ja olivat huolissaan. Puhuin siis lähestulkoon koko lähisuvun kanssa tuona päivänä tästä kädestä! :DDD Ihanaa, kun kaikki niin huolehtivat ja halusivat kuulla, mistä kyse. Perhe on kyllä paras <3

 

Ai niin, vammakäden lisäksi kävimme Juhan kanssa taas Kiilassa lounaalla. Oli jälleen tarjous kaksi yhden hinnalla, ja maistui kyllä molemmille. Oli ihanaa käydä kahdestaan syömässä ja kaupungilla pyörimässä. Vaikka asummekin aivan lähellä ydinkeskustaa, tulee siellä oikeasti käytyä melko harvoin. Matkat suuntautuu kämpästä lähinnä töihin ja takaisin. Toisaalta ihan kiva ettei tule ravattua siellä joka päivä, niin tuntuu aina jännittävältä seikkailulta lähteä kahdestaan ”kaupungille”! Ei tosin ollut mitään kovin jännittävää ohjelmassa, käytiin katsomassa Stadiumissa urheiluvaatteita (surprise!!!), ja Chlas Ohlsonilta minä löysin PINKIN eväsrasian ja Juha retkituolin mökille vietäväksi. Melkoisen hurjaa shoppailua siis, se muovirasiakin maksoi 1,99e…. 

 

 

10156093_10203053855014808_466297584_n.jpg

Perusjuttuja, mutta maukkaita sellaisia! 

 

1947427_10203053855934831_784747661_n.jpg

Parasta Kiilassa on hyvät maisemat.

 

1509111_10203053855694825_598501114_n.jpg

Voidaan alkaa vakkariasiakkaiksi!

 

Olen metsästänyt jo jonkin aikaa toisia treenitrikoita. Haluaisin samantyylistä materiaalia kuin nykyiset SOC-merkkiset housut, mutta en mustia. Väriä ja printtiä, jotain oikein pirteää ja hauskaa. Mutta eipä ole vielä osunut kohdalle. Kaikki on mustaa, liian ohutta kangasta, liian joustamatonta kangasta, liian kalliita jne… Noissa pöksyissä pääpointti on se, että ne ovat hyvän tuntuiset jalassa ja niistä EI näy läpi. Tämä kombo on yllättävän haastava saavuttaa, vielä kun lisätään vaatimuksiin kiva printti/väri. Ehdin jo tilaamaan Sportamore-sivustolta yhdet supersöpöt, ruusukuvioiset housut. Eilen ne tulivat postissa ja innokkaana vedin ne jalkaan, mutta ei. Huono materiaali, liian läpinäkyvä ja liian vähän joustoa. 😛 Eli palautukseen saman tien. Hö. Ne oli niin kivat muuten. Olen nyt havainnut sen, että treenitrikoissa on pakko olla elastaania vähintään se 23%, mieluiten 25%, jotta ne on mukavat. Mutta metsästys jatkuu…!

 

adidas-wmns_trefoil_legging-black_white_print-2.jpg

Tämmöiset ne oli! Niin söpöt! Mutta niiiiin huonot jalassa….

 

1920096_10203053854294790_1758530635_n.jpg

Nykyiset socin housut on mukavimmat ever. Maksoivat varmaan max. 30e ja ovat aktiivisesta käytöstä huolimatta loistavassa kuosissa.

 

Keskiviikkona vietin röntgenkuvausten lisäksi laatuaikaa Annan kanssa. Käytiin Wayne’s Coffeessa hörppimässä teetä ja, arvaatteko jo, lattea. 😉

 

10154073_10203070140101925_1400566030_n.jpg

Mmmmmm, say no more, say no more!!! <3

 

Vietettiin reilu pari tuntia mukavassa kahvilassa istuen ja maailmaa parantaen. Suunniteltiin mm. alkavamme vanhuksille seuranpitäjiksi, vai miksi näitä sanotaan? Ihmisiä, jotka käyvät vaikka kerran viikossa hoitokodissa tms. juttelemassa ja puuhastelemassa yhdessä iäkkäiden asukkaiden kanssa. Se on oikeasti näille ihmisille suuri ilo, että joku käy heitä tapaamassa. Ja kuinka pieni vaiva se on meille! Tulimme siihen tulokseen, että jos niin pienellä tavalla voi vaikuttaa niin merkittävästi toisen ihmisen elämään, niin ei ole mitään syytä, miksemme voisi auttaa. Edes vaikka sen yhden visiitin kerran viikossa tai vaikka kuussa. Osalle vanhempia, hoitokodeissa tai muissa laitoksissa asuvia ihmisiä nämä tukihenkilöt tai kaverit voivat olla ainoa sosiaalinen juttu hoitajien ja muiden potilaiden lisäksi. Minä itse arvostaisin tällaista sosiaalistavaa toimintaa kun olen iäkäs, joten miksen nyt omalta osaltani auttaisi ja ilahduttaisi niitä, jotka viettävät suuren osan aikaa yksin. No, tämän ajatuksen lisäksi keskusteluissamme nousivat esiin työt, perhe, parisuhde, elektroniikka(!) jnejne… Eli kaikki mahdollinen mistä naiset nyt yleensäkin innostuvat! 😉

 

1947591_10203053846734601_1238498817_n.jpgOli hassu tukka yksi aamu, niin otinpa sitten selfien. 

 

10168049_10203070142021973_1341314897_n.jpg

Eilisen sapuskaa jämistä: soijanakkeja, kananmunaa, uunikasviksia ja herneitä. 

 

Olin muuten eilen hierottavana! Siis mitä, miksei kukaan ole kertonut minulle että hieronta vaikuttaa oikeasti näin paljon palautumiseen!!!!?? :DDD Ihan mahtavaa, kun tänä aamuna salitreeneissä ei tuntunut minkäänlaisia jumeja jaloissa. Ai että, on se hieno juttu tuo hieronta, olo on ollut tänään kuin uudestisyntyneellä. Niin ja kyseessä oli siis Tarulta saamani valmistujaislahja, joten kaiken lisäksi sain nauttia loistavan jalka-alaselkähieronnan lisäksi ystävän seurasta. Ai niin ja kahden upean kissan seurasta myös, hehe. Kiitos Taru! (Hmmm, voisi oikeasti olla fiksua hankkia hierojalle aikoja vähän useammin, kuin kerran kolmessa vuodessa…)

 

1464005_10203054429309165_1154847234_n.jpg

Tämmöinen maisema iltaisin saa kyllä hymyn huulille ja sydämen sykkyrälle 🙂 Haaveilen jo täyttä häkää kesäilloista, valosta ja lämpimästä tuulesta, maksimekoista, korkokengistä, pyöräretkistä, mansikoista….listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nyt jatkan kuitenkin toiseksi viimeisen ”lomapäivän” tunnelmasta ja saatanpa lähteä kaupungille tapaamaan erästä toista supermimmiä ja ystävääni. 

 

Mitä teillä on mielessä näin viikonlopun alkaessa? Juhlia vai kotona chillausta? Treeniä vai löhöilyä? Vai kenties näitä kaikkia hyvässä suhteessa! 😉 

 

-Soffe

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Liikunta