Vapautin sisäisen Strömsömuijani. Terassi-inspiraatio iski!

On vihdoin tullut se aika vuodesta, kun saan käyttää luovuuttani ja päästää sisäisen strömsömuijani valloilleen.

Meillä on takapihalla katettu isohko terassi. Ihan täydellinen mun visioille. Ensimmäistä kertaa kun olimme katsomassa tätä uutta taloamme ihastuin heti terassiin. Heti alkoi myös visiot lennellä. Toki miehenikin SAI olla mukana visioimassa, mutta hän taisi ihan suosiolla jättää sen mulle .. 😀 luotto on kova.  Sehän passaa mulle. Ihan innoillani olin kyllä visioista ja että vielä saan toteuttaa ne!

Noniin, siis ihan ekana hieman kuvia terassista ilman kalusteita ja ihan likasena:

Ei muutaku vaaleanpunaiset puutarhahanskat käteen ja heti ensitöikseni otin entisten asukkaiden jättämät kukkaruukut ja niihin tuupertuneet kukasen jämät ja heitin koko höskän roskiin. Paitsi, että jätin paikoilleen muoviset kukkaruukut jotka oltiin käännetty nurinkurin. Niille voisi olla vielä käyttöä..meinaan juuri noin miten ne nyt tuossa on.

Sitten vaan letkusta kiinni ja suihkuttelemaan. Aloitimme terassin pesusta. Jynssäsimme ensin terassin kaikki mahdolliset tasot esim. autotallin ikkunakarmit  jotka ovat terassinpuolella ja  terassin puutasot joille voi laittaa vaikka kynttilöitä. Mieheni suihkutti vettä ja mää heitin Mäntysuopaa ja jynssäsin rätillä. Pestiin myös terassin muovinen ikkunakin.

Sitten aloitimme terassin kaukaisimmasta päästä suihkuttamaan vettä kauttaaltaan koko terassiin. Mä heitin Mäntysuopaa ja sitten hinkkasin karkeaharjaisella lattiaharjalla pintaa puhtaaksi.

Lopuksi vielä suihkutettiin letkulla vettä kauttaaltaan koko terassiin , että saippua huuhtoutuu pois.  Sitten se olikin siinä. Seuraavina päivinä alettiinkin pikkuhiljaa sisustamaan 🙂

Mulla on ollut aina sellainen visio , että joskus haluan tehdä vaikka yrittäjänä vesipiippu lounge- tyylisen  terassin kesäksi tänne Suomeen. Nyt sitten sain ainakin toteuttaa toiveeni omalle terassille , mahtavaa!

Inspiraatio tulee Egyptistä.  Sainkin lempinimen paikallisoppailta The Spirit of Sisha 😀 Paikallisopas ja minä mentiin vesipiippuja myyvään liikkeeseen ja hän sanoi, että saan koota ihan minkävärisen sishan (vesipiippu) haluan (osat erivärisiä). Se on myös hieno koriste – esine. Mutta tämä sisha myös toimii.

Halusin jotain vihreää ja mielellään pitkiä tekokasveja terassillemme esim. palmuja tai muita korkeita kasveja. En ole mikään viherpeukalo joten helpoimmalla pääsee kun ostaa muovisia. Nää tosin näyttää ihan aidoilta ja se ois tarkotuskin. Löysimme täydellisesti sopivat bambupuskat Honkkarista! whee 🙂 Kaunis ja antaa kivasti myös kaivattua näkösuojaa. Luo sellaista ”ulkomailla” fiilistä heti 🙂

Jostain kuvastosta bongasin myös ihana sitruspuun! Sellainen oli pakko saada! Iha must. Mehän löydettii sellainen. Löydettiin myös täydellinen pikkukorikin sille 🙂  Tääki sitruspuu on Honkkarista. Hieman oli vaikeaa saada sitruspuuta pysymään korissaan kun korin pohja oltiin tehty kuperaksi..Mieheni leikkasi näppärästi korista pohjan pois autotallista löytyvillä saksilla. Tadaa! Se pysyy siinä 🙂 Tässä näkyy myös tuon edellä mainitun tyhjän muovisen väärinpäin käännetyn kukkakipon tarkoitus.

Myös kukat on muovikukkia ja Honkkarista.

Noniin, tässä sitä vesipiippu lounge meininkiä sitte on 🙂 Fatboyt oli ekana mielessä , mutta onneksi tulimme toisiin aatoksiin ja löysimme nämä ihanuudet! Vielä parempi! Näissä on niiiin hyvä löhötä. Selkänoja antaa hyvä tuen, jos haluaa nähdä muitakin terassilla olevia 😀 Mietin ensin , että tuohon väliin pitäisi saada pieni ja matala pöytä..Löhöttyäni lauantaina tuossa säkkituolissa niin voin kertoa , että ei tarvitse sitä pöytää ostaa. Tuossa maassa se lasi voi olla ja siitä sen saa helposti kätöseen.

Näissä säkkituoleissa on myös kätevät sivutaskut. Tuossa korissa taas ajattelin pitää kirjoja joita voi sitten terassilla lukea. Tilasin juuri ilmestyneen Fiona Bartonin The Suspect- kirjan  itselleni. Jännittäviä lukuhetkiä tiedossa.

Vastapäätä löhöilyloungea on terassi-istuin ryhmä. Kokeilimme monessa eri paikassa erilaisia terassikalusteita mutta jokaisessa ne pehmusteet olivat joko mitäänsanomattomat tai niihin piti lisäksi ostaa tyynyjä.  Nää on supermukavat istua. Pehmusteet on tosi muhkeita ja sellaiset ne kuuluu ollakkin, että on mukavaa. Ryhmä on tuollainen harmaa niin halusin piristää sitä hieman ostamalla tuollaisen viltin. Pöydällä on aurinkokennovalo. Luo tunnelmaa illalla.

Nämäkin lamput on aurinkokennoja

Tätä sohvaryhmää vastapäätä on taas pari rottinki tuolia ja pöytä. Koskaan ei tiiä kuinka paljon ihmisiä tulee kesällä kyleileen rillibileisiin niin on hyvä olla istumatilaa.

Nyt on terassi valmis ja kesä saa tulla! 🙂

AINIIN. Ostin itselleni facebook-kirppikseltä pari valeampiais pesää..aattelin laittaa ne molempiin nurkkiin katon rajaan. Tiedä sitten , että toimiiko. Ainakin ollaan sitten kokeiltu.

Aurinkoista kevätpäivää !

koti sisustus piha-ja-puutarha trendit

Kirjasuositus! : KATSEEN ALAISET ”Ulkonäkö, identiteetti ja katseenalaisuus naisnäyttelijän näkökumasta”

Saisio on hankkinut opinnäytteenäkin toimineeseen kirjaansa haastateltavikseen joukon eturivin suomalaisianaisnäyttelijöitä.

Kirjassa haastateltavina ovat:

Laura Malmivaara, Anna-Elina Lyytikäinen, Anna-Leena Härkönen, Leena Klemola, Elina Hurme, Hannele Lauri, Saara Pakkasvirta, Seela Sella ja Ritva Valkama.

Kaikkien kanssa puhutaan samoista teemoista: kauneudesta, julkisuudesta, arkuudesta, ohjaajista, vahvuudesta, pelosta sekä tunnollisuudesta ja herkkyydestä.

Kirjaa lukiessa tulee mieleen , että ihan kuin olisi mukana seuraamassa reality-ohjelmaa.  Saisio haastattelee ja näyttelijä vastaa. Välillä haastattelut ovat hyvinkin intiimejä ja avoimia ja itse lukija on se tirkistelijä , siltä ainakin minusta tuntuu ..eli toimivaa kirja-realityä 😀

Otteita kirjasta:

Kun itse on ainakin huomannut että  suomalaisnäyttelijät useimmiten ovat viehkeitä ulkonäöltään niin voi olla vähän vaikeaa täysin ymmärtää eräänkin kirjassa puhujan näkemystä, että toisin kuin Amerikassa ja Keski-Euroopassa Suomessa hävetään kauneutta eikä anneta näyttelijöiden olla sekä hyviä ammatissaan että myös hyvännäköisiä…

Mutta huomaan omaa kokemusta taas tässäkin. Että hävetään kauneutta ja se että monille se on vaikeaa käsittää että samassa paketissa tosiaan voi olla äly sekä ulkonäkö..

Tää kirja on kyllä niin mukaansa tempaava ja MIELENKIINTOINEN. Naiset puhuvat tabuista sekä mielenkiintoisista aiheista ylipäätään. Myös näyttelijän näkökulmasta sitten välillä ihan vain naisen näkökulmasta.. 🙂

Julkisuudesta ja sen tuomasta paineesta puhutaan. Eräs haastateltavista olikin  mennyt törkeään huijaukseen..eli vedetty höplästä, käytetty törkeästi hyväksi.. ja naama sekä ns. ”kampaajalle” juorutut asiat päätyivätkin iltapäivä lööpeihin..

Kerran olen pariin otteeseen miettinyt haenko Teatterikorkeeseen..Tässä kirjassa ilmenneet puheet sen ajan opettajista saivat empimään.. tosin nykyään ei enää ole julmaa Jurkkaa..mutta voi sielä silti olla joku sadisti opettaja. Onko teillä omakohtaisia kokemuksia sadistisista opettajista..tainäyttelijäntyön haasteista? ootko kokenut että muiden mielestä et oo pätevä jos oot kaunis? tai harrastatko muuten vaan näyttelemistä?

Olen silti mennyt mukaan pieneen teatteripiiriin. Improiltiin ja sellaista.

Tää kirja on yksi kirjahyllymme helmistä ! 🙂  Menkää ja lukekaa!

kulttuuri tasa-arvo syvallista kirjat