Kaunis nainen on työyhteisön silmätikku

Kuvitellaan tilanne: Olet töissä ja työpaikallesi saapuu (tiettävästi työharjoitteluun) kaunis ja tyylikkäästi pukeutuva nuorehko/ nuori nainen.  Mitkä ovat ensimmäiset ajatuksesi?

A) Voi eeei, taas tollanen tsirpukka mikä lie 20 vee hempukka..pitää näyttää sille kaapinpaikka.

VAI ..

B)  Okei. Ihan fiksunoloinen ja edustava ilmestys. Haluan tutustua paremmin.

Tästä olemme mooonta kertaa jutelleet hyvän ystäväni kanssa. Hän on myös paras ystäväni. Olemme tunteneet sellaiset 17 vuotta. Hän on näyttävä ilmestys. Tiedän että olen itsekkin. Molemmat näytämme todella nuorilta ottaen huomioon ikämme. Minä 33-vuotta ja hän 34-vuotta. Minua luullaan aina 20 -vuotiaaksi ja on jotkut erehtyneet luulemaan 18 -vuotiaaksikin (auts). Olen myös lyhyt 159cm ja tämä varmasti edesauttaa siihen, että ihmiset luulevat, että olen se kakskymppinen tyttönen jota voi kohdella  miten vaan.

Meillä ei ole ollut kauhean helppoa esim. työrintamalla. Monessa paikassa etenkin naiset ovat olleet erittäin nihkeitä meitä molempia kohtaan. Ei haluta edes tutustua sen paremmin ja tytötellään.

Kaverini on saanut kokea naljailua, vähättelyä ja jopa simputtamista toisen (naispuolisen) vanhemman työntekijän puolesta. Ystäväni kertoi, että hän oli jo tavatessaan uuden työkollegansa huomannut miten kylmäkiskoinen tuo kollega oli hänelle , mutta muille naispuolisille kollegoille hän oli erilainen, nauravainen ja auttavainen.

Sitten ystäväni kertoi kuinka eräs kerta tämä hänen naispuolinen kollegansa oli asiakkaiden edessä simputtanut häntä. Oli huutanut hänelle, että pitäisi olla nompeampi ja miksi teet tämän näin kun sen pitäisi tehdä niin miten hän ol näyttänyt..vaikka molemmat tavat yhtähyviä. Asiakkaiden edessä nolaaminen ei kohdistunut kehenkään muuhuh kuin häneen eli ystävääni.

Pohdinnan jälkeen tulimme vain siihen lopputulokseen, että sekin naispuolinen kollega oli vain kateellinen. Kateellinen kun näki ystäväni. Hän oli paljon nuorempi ja näyttävämpi kuin tämä simputtajakollega.

Eli vanhemilla naisilla on jokin ongelma nuorempia naisia kohtaan. Tämä taas on myös ikärasismia. Osa ikärasisimia ja osa kateellisuutta, kun ei enää itse ole nuori tai itse on samanikäinen mutta ei.. no mitenkä sen nyt hienovaraisesti voisi sanoa..no ei vain ole näyttävän (kauniin) näköinen. Naiset kokevat viehättävännäköiset   naiset uhkana ja varsinkin kun vielä huomaavat , että on mukava ja fiksu.

Itse olen myös kokenut iältään vanhempien kollegoiden osalta simputtamista, nöyryyttämistä ja tytöttelyä. Näitä kolmea sain itseasissa kokea juuri tuossa vähän aikaa sitten, kun olin harjoittelujaksolla yhdessä työpaikassa. Viikko sitten..

Minun ohjaajanani toimi minua vanhempi nainen. Hän kun näki minut niin hän otti heti sellaisen asenteen, että ” ja sinähän tyttö teet juuri niinkuin hän sanoo..”. Tämä vanhempi nainen oli ns. esimiesasemassa.

HETI ensitapaamisen yhteydessä hän kysyi ikääni. Mietin mielessäni, että okei..tää kohta on niin nähty  ja moonta kertaa. Toistaa samaa kaavaa eli kun kerron ikäni niin silloin ainakin tämän vanhemman työpaikkaohjaajani asenne muuttuu. Muuttuu pahempaan suuntaan. Mietin , että jaa mitäs jos sanois , että neljäkymmentä täytin tuossa..olisiko hänen asenteensa muuttunut yhtäkkiä parempaan suuntaan. No päätin kuitenkin kertoa rehellisesti oman ikäni eli sanoin kolmekymentäkolme..Siihen tämä nainen alkoi nauraa tekonaurua ja oli , että ”OIIVOII..sä oot vielä ihan tyttö..Mä oon kuule sua 12 vuotta vanhempi! ” … Olin , että ” AHA, kiva .”  Oikeesti olin mielessäni, että : ” HAHAHAH! Mitä sitten??? Mitä sitten jos olet mua 12 vuotta vanhempi?? uuh..eli se tekee susta paremman ihmisen..okei” ..tai toi kommentti varmaa oli joku pelotteluyritys mulle, että kuule hän on 12-vuotta mua vanhempi että..tiedä paikkas TYTTÖ! ..huoh..

Tämä juuri. Miksi hän kysyi ikääni..ehkä hän odotti että olisin sanonut, että olen 20vuotta. Mutta tais osua johonkin arkaan paikkaan, kun hän kuuli, että oon 33-vuotta ja VAIN 12 vuotta nuorempi ja näytän kakskymppiseltä…Hän itse näytti…no vähintään sen  12 vuotta vanhemmalta.

Hän otti heti sellaisen asenteen, että TYTTÖ mä kerron nyt..tyttö sitä , tyttö tätä..ei sinne tyttö , tule tänne tyttö. Sitten hän kovaan ääneen kertoi kaikille ruokalassa miten HÄN oli marssinut minun (siis tytön) edessä ja olisi enää puuttunu saappaat ja tirehtöörinkeppi ja ahhah ku oli hauskaa..

Se, että jos mä näytän tältä kun mä näytän ja olen vielä mukava ja fiksu ja niiin voii voii se sitten on mannaa joillekkin vanhemmille naisille..että viedääs toi pimatsu alas.

Hän koki mut selvästi uhkana ja alkoi käyttäytymään niin , että ei antaisi muiden nähdä sitä että nyt osuu ja sattuu. Sitten tämä vanhempi ohjaajani näytti minulle snapchatistä (haha juu itse en edes tiedä miten se toimii) niin että minkä näköinen olen vanhana…jep..sitten hän oli että: Niin ..tuolta sä tuut sitten näyttämään joku päivä..” …Voi luoja ..give me a break! haha.

Ihmettelen vaan, että mikä hitto siinä on että täytyy naisten aina olla kateellisia jollain tapaa toiselle!

Ei edes anneta mahdollisuutta..ei haluta edes tutustua sen paremmin.

Se on vain sellainen juttu joka naisilla on..tunnetaan katellisuutta ja että kaunis nainen on uhka. Sitten on se pelko omasta asemasta. Että tuo (kaunis nainen)  tulee viemään kaiken huomion minusta.

Onko muita kohtalotovereita täällä?

Itse kun olen erittäin sosiaalinen ihminen ja kiltti. Haluan tutustua kaikenlaisiin ihmisiin ja mulla ei ole mitään ennakkoasenteita ketään kohtaan. Sitten saan muilta naisilta loskaa niskaani. Nice.

Kun tapasin parhaan ystäväni ensimmäistä kertaa..tai itseasiassa kun näin hänet ensimmäistä kertaa kävelevän opiston käytävää pitkin luokkahuoneemme edustalle . Koulu oli juuri alkamassa. En voinut muuta kuin vain katsoa häntä. Olin heti että oho..kukas tää on. Onpa kaunis. Ihanat vaatteet ja toi laukku!

Eikä tullut mitään sellaista mieleenkään, että jaaha vainiin tääs tollanen pimatsu sitten ..oikee meikkipelle..tai muuta vastaavaa..

Hän oli vaan niin kaunis ja halusin tutustua häneen paremmin. Huomasin muiden katseet, kun tämä tuleva paras ystäväni asteli käytävää pitkin luokan eteen vuonna 2002. Kaikki likat supattelivat toisilleen jotain ja katsoivat pitkään häntä  ja taas kuiskuttelu jatkui.  Kukaan heistä ei alkanut juttelemaan hänelle.  Paitsi minä. Istuin hänen viereen luokassa ja aloimme jutella niitä näitä ja siitä se sitten lähtikin. Pian huomasimme , että meissä oli paljon samaa. Juttu kulki ja kulkee edelleen.

Mietin, että miksi ne muut eivät halunneet tutustua häneen. Nyttemmin tajuan , että he kokivat hänet uhkana. Kaikkien poikien katseet porautuu häneen eivät heihin. voiii voii.

Tässä sitä taas avauduttiin oikeen huolella. Pakko , kun alkaa vaan välillä nini ahdistamaan tää yhteiskunta. JA NAISET.

Kaunista sunnuntaita ja viikon alkua !

Kommentit (2)
  1. Olin 30 ja suorittamassa toista korkeakoulututkintoani, kun eräs ohjaajani työharjoittelussa kutsui minua ’pikku leppäkertukseen’ apulaismielessä kun ajatteli olevan 19-vuotias. Usein harjoitteluissa jos oli vastaavaa käytöstä annoin mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

    1. Sillailailla..ihme käytöstä tollainen että kutsutaan toista pikku leppäkertukseen tai tytöksi ilman että edes tietää toisen ikää..toisaalta jotkuthan tekevät niin että kutsuvat silti tytöksi vaikka tietävät että harjoittelija on 33-vuotta..niinkuin mun tapauksessa..

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *