LONDON

Lontoossa olimme siskoni kanssa tosiaan 7-12.1 -siitäkin kerennyt siis jo hetki vierähtää, mutta hei, mä otan oman aikani!

Well, let’s get this party started with vanha kunnon kuvapläjäys…

Ensiksi tietenkin pakolliset odottelukahvit (kaljat) Helsinki-Vantaalla, missäpäs muuallakaan kuin Starbucksissa. Itse ehdotin kaljoja (toim. huom. en juo kaljaa, karpalolonkeroa tulee tosin juotua kohtuuttoman paljon suhteessa muihin alkomahooleihin), mutta Heidi ei halunnut?! Siis täh, ei ole kyllä tullut yhtään isosiskoonsa, eli minuun.

Lentomatka sujui oikein mukavasti, vaivaiset 3 tuntia sinne lentelee. Saavuimme Gatwickille ja sieltä löysimme vaivattomasti non-stop junaan. Hieman jännitystä reissun alkuun tosin toi heti se, että kun saavuimme kentälle näimme julisteita Pariisissa tapahtuneesta terroristi-iskusta, ja hieman säikähdimme. No, en yleensä jaksa murehtia turhia sen enempää, tai siis no ei turhia, mutta semmoisia asioita mihin nyt ei itse voi vaikuttaa. Jatkoimme siis matkaa ja junamatkan jälkeen saavuimme Victoria-asemalle, josta kävimme ostamassa samantien Oyster-kortit, joilla pääsimme sitten kulkemaan koko reissun ajan kaikilla julkisilla. Yhdessä vaiheessa meiltä loppui saldo, mutta latasimme sinne sitten vain vähän lisää rahaa jollakin asemalla. Joistakin porteista näki paljon saldoa on jäljellä, kun meni esim. metroon.

Victoria-asemalta jatkoimme matkaa King’s Crossiin metrolla, ja tässä heti ensimmäinen kuva noustuamme metroaseman tunneleista ulos.

Oli jo aika myöhä, mutta olimme todella innostuneita tästä uudesta alkavasta reissusta, kuten ehkä siskoni ilmeestäkin voi päätellä. :-D Alueena King’s Cross sai heti peukut ylös siitä että vitsit, siellähän oli valtava määrä ravintoloita, kahviloita ja kaikkea… Istahdettiin hetkeksi tuohon kioskin edessä oleville penkeille ja polteltiin paniikkitupakat. Sitten ei muutakuin kartta auki ja etsimään hotellia. Se ei ollutkaan niin helppo tehtävä, koska kartta oli surkea. Löysimme kuitenkin semi-nopeasti perille.

Käytiin kirjautumassa hotelliin ja lähdettiin heti etsimään illan safka-paikkaa, jonka olin päättänyt jo etukäteen (kontrollifriikki!!). Tää mestahan oli siis ihan meidän hotellin vieressä. Oikeesti. 200 metriä? MUTTA, me eksyttiin ja siis etittiin tota TUNTI. Jep. Ei enään hirveästi naurattanut kun oli jo myöhä, ja yllättäen aika väsyneitä koko päivän kestäneestä matkustamisesta. Heidi oli jo ihan valmis menemään ensimmäiseen pikaruokaravintolaan, mutta mä jaksoin sinnikkäästi uskoa että me tullaan vielä löytämään meidän määränpää eli Honest Burgers, ja niinhän me sitten se löydettiinkin.

Torstaina lähdettiin sitten aamusta liikkeelle ja Lontoossa satoi tietenkin, mikä ei meitä kyllä haitannut, niin innoissaan oltiin! ;) Torstai oli nimittäin pyhitetty shoppailulle! Ei muutakuin Oxford Sreetille siis.

Ihan ekana mentiin Primarkkiin, koska haluttiin mennä sinne ajoissa ennen keskipäivän ryysistä, ja muutenkin oli todella hyvä idea että valittiin torstai eikä viikonloppua shoppailupäiväksi.

Rankan kolmetuntisen jälkeen mentiin juomaan herkkupirtelöt ja yritettiin epätoivoisesti yhdistää wi-fiin, joka ei toiminut lopulta.

Shoppailtiin lisää, ja pääsin vihdoin käymään ensimmäistä kertaa Victoria’s Secretillä. Kauppahan oli upea -ja myös täynnä ihmisiä. Ei siinä hirveästi huvittanut alkaa sovittamaan mitään siinä ryysiksessä, ja päädyinkin ostamaan vaan vartalorasvoja ja body mistejä.

Haha, tässä on vielä kuva Primarkista, nauratti vähän toi meidän sovitustyyli… keskellä kauppaa vaan soviteltiin (kenkiä tosin). Tuli ihan semmoinen olo kuin ois jotkut superhyperalennusmyynnit tai että muuten vaan oon joku semishoppailuhullu, but a girl’s gotta do what a girl’s gotta do.

Yksi ilta käytiin katsomassa London eye:tä ja Big Beniä iltavalaistuksessa.

Tässä oon sitten Tower Bridgellä.

Lauantai-aamumme aloitettiin aivan täydellisesti: suunnattiin bussilla Angeliin, josta löytyi paljonkuultu The Breakfast Club-ravintola. Jouduimme odottamaan kymmenisen minuuttia että saimme pöydän, ja muutenkin tuonne on kulma aina jonoa, vaikka niitä on siis useampi Lontoossa. Paikka oli aivan hurmaava, ihanan rosoinen ja värikäs! Me likey.

Slow down, you move too fast, got to make the morning last ;-)

Itse päätin tilata kaikkea mitä ikinä haluaisinkaan (vaikka hinnat olivat vähän suolaiset), ja päädyin sitten pannareihin maple surypilla, marjoilla ja kermavaahdolla, vaniljalatteen ja otinpa vielä jonkun mustikkasmoothienkin!

Herkku brunssin jälkeen kierreltiin hieman Angel:ssa, ja voi miten viehättävä tuo kaupunginosa olikaan! Mä niin tykkään tommosista söpön värisistä pikkukaupoista ja voih.. Löydettiin sieltä myös tosi kiva Superdry-vaatekauppa, jossa myytiin siistejä miestenvaatteita.

Sitten Piccadilly Circus…

Ja Harrods! Voi Harrods minkä teit! Siis vitsi mikä paikka…. Menin sinne aikomuksenani, no ei ostaa yhtikäs mitään, mutta kuinkas kävikään? Löytyihän sieltä ties minkälaista herkkua, ja olisin voinut ostaa noin tuhat kertaa enemmän.. siis mä joka en ees oo kovin innostunut mistään ruuanlaitosta, mutta siellä löytyi niiiiiiiin söpöjä purkkeja ja ihmeruokia että vautsi. Niitä olisin voinut jäädä hipelöimään pitemmäksikin aikaa.

Sieltä tarttui mukaan myös Laduree-macaroneja.. Ihana kassi ja onhan ne nättejä, mutta täytyy kyllä sanoa että mun mielestä ne ei maistunu oikeen yhtään miltään! :D haha.

Lauantaina käytiin myös iltapäivästä Portobello roadilla markkinoilla.

Lauantai-illan suunnitelmat olivat selvät: KLUBILLE!

Noh joo, olin kattonut netistä hyvältä vaikuttavan yökerhon, ja jopa tajunnut sen, että hei nyt ei olla JKL:ssä, että täällä klubeille saattaa olla vähän erilaiset pukeutumisvaatimukset, ja sen takia laitoin korkkarit jalkaani. Sanoin Heidillekkin tästä, mutta hänen mielestään kukaan ei voi määrätä millaiset kengät hän pukee ja laittoi sitten siistit, mutta matalat kengät. Jonotettiin hetki sitten tänne klubille kunnes pääsimme ”ovimiehen” kohdalle, joka oli siis pitkä mies pukeutuneena ihan jäätävän korkeisiin korkkareihin ja muutenkin aika naisellisesti, ja hän kysyi onko meillä nimeä listalla. No eipä ollut ei, joten emme päässeet sisään. Hän myös lisäsi, että ensi kerralla sitten korkkarit jalkaan, HAHA I KNEW IT!

Mentiin sitten viereisiin ”Ain’t nothing but… Jazz”-baariin, mikä onkin sitten taas ihan oma tarinansa.

Sunnuntaina mentiin Brick Lane-markkinoille.

Sunnuntaina oli kylmä. Joinakin päivinä tosiaan olin takki auki ja ah oli niin kevät olo, mutta sunnuntaina pidin takin visusti kiinni ja laitoin pipon päähän. Eipä siellä kyllä niin kylmä ollut kuin täällä Suomessa jonne sitten maanantaina palasimme. Oli kyllä kivannäköiset maisemat lentokoneesta laskeutuessamme, vaikka silloin olisin toivonut näkeväni vähän erilasia maisemia….

Tiivistettynä: Huippureissu, Lontoo oli ihana, ja sinne täytyy päästä uudestaan keväällä/kesällä! (siis ei tänä vuonna mutta joskus) Ihmiset olivat todella ystävällisiä – se oli ehkä parasta!