Elokuvat opettavat huonoja tapoja, joiden uskon vaikuttaneen myös minun tekemiini valintoihin. Parisuhteissa, kaveruussuhteissakin.

Tiedätte varmaan sen leffatyypin, jonka alussa on joku mies, jonka vierellä hilluu joku kaverinainen. Toimii myös toisinpäin, mutta tässä tapauksessa esimerkkinä on perus-äjjäkomedia jossa on pääosassa joku Adam Sandler tai Josh Hartnett tai joku. Miehellä on pakkomielle johonkin kaukaiseen, mallimaisen kauniiseen naiseen, jota tavoitellekseen hänen pitää tehdä itselleen jotain tai ylipäätänsä poistua itselleen tutulta vyöhykkeeltä. Yleensä tuo nainen on myös kaikinpuolin ”kuuma tapaus”, selkeästi aivan eri liigassa kuin mies itse. Hyvä esimerkki vaikkapa Just Go With Itin Adam Sandler ja Brooklyn Decker, tai ysäri”klassikko” She’s All Thatin Freddie Prinze Jr. ja Rachael Leigh Cook ennen muodonmuutostaan. Kun tarina etenee, mies tajuaa tehneensä väärin, ja tavoitelleensa vääriä asioita. Lopulta hän haluaakin sen kaverinsa, ja draaman kaari päätyy ympyrään, ja lopulta mies päätyy tämän ainoan oikean naisen kanssa yhteen, hän olikin se neiti oikea alusta asti!

Tästä samasta kaavasta on varmaan noin miljoona variaatiota ja esimerkkiä.

Itse en kuitenkaan ole koskaan tämän takia oikein jaksanut mennä merta edempään kalaan. Tai ainakin tuntuu siltä, että elokuvien opetus on mennyt minulle liiankin hyvin perille. Mielummin pidän lähelläni ihmistä, jonka olen alusta asti tiennyt minulle miellyttäväksi, sopuisaksi ja leppoisaksi tyypiksi. Miksi tavoitella jotain myyttistä hahmoa jossain, kun sopivin löytyisi hyvin helposti myös jostain lähipiiristäni? Miksi laajentaa horisonttiaan?

Tunnustan kuitenkin, että tämä myös laiskottaa ihan liikaa. Ilman näitä juonellisia vääriä tavoitteita, alusvaatemalleja sun muita, mies ei samalla opi itseään kehittäessään mitä oikeasti haluaa. Hän ei haastaisi tyyliään, hänen kaverinsa eivät sparraisi häntä montaaseissa, hän ei päätyisi paikkoihin joissa hän ei yleensä ole. Eikä kukaan munaisi koomisesti itseään sosiaalisissa tilanteissa, aww. Jos elokuva sisältäisi vain kaveripiirissä tapahtuvia leffailtoja, kahvilakäyntejä, työssäkäyntiä, pelkän status quon ilman mitään koettelemuksia.. mitä edes lopulta tapahtuisi?

Toivoisinkin sellaista elokuvaa, jossa mies tavoittelee unelmiensa naista, ja lopulta saa tämän. Kaverinainen pysyy rinnalla, ja pysyy kaverina, ja ehkä löytää itselleen myös sopivan kumppanin. Mies on tehnyt oikean päätöksen lähtiessään merta edemmäs kalaan. Töihin siitä Hollywood! Ravisuta kaavojasi!