”Miks miehen muka pitäis aina tehdä aloite?”

Olin viikonloppuna baarissa. (Jihaa, tää tarkoittaa, että mulla on jotain kirjoitettavaa!)

Pidin siellä silmäpeliä yhden miehen kanssa. Ajattelin kokeilla, miten kauan menee, että mies tulee juttelemaan minulle.

Katselin kelloa. Katselin miestä. Mitään ei tapahtunut.

Kun kello oli varttia vaille valomerkki, päätin mennä puhumaan miehelle. Kysyin, että miksei hän tullut juttelemaan. Mies totesi: ”Miksi miehen muka pitäis aina tehdä aloite?”

Tässä vaiheessa huusin sisäisesti (saatoin huutaa myös ulkoisesti), että minähän teen AINA aloitteen. Kerrankin ajattelin, että mies voisi tehdä sen.

Samalla hetkellä päätin heittää koko ajatuksen miehen halusta aloitteen tekemiseen romukoppaan. Jos haluan jotain, teen aloitteen itse. En ala enää miettiä, pitäisikö sittenkin odottaa, että mies tekee aloitteen. Ei pitäisi.

Korjasin tekemäni virheen siten, että n. 5 minuutin juttelun jälkeen totesin: ”Mennäänkö teille jatkoille?” Mies vastasi: ”Okei.”

Suhteet Rakkaus

Työpaikkaromanssi – hyvä vai huono?

Miten työasiat voi pitää mielessä, jos on ihastunut työkaveriin?

Huomasin tässä yhtenä työpäivänä, että jostain kumman syystä en halunnut edes poistua vessaan, kun eräs työkaveri istui vieressäni. Ei se mitään, vaikka ei ollut mitään puhuttavaa. Toinen oli vaan niin söpö. Tuli hyvälle tuulelle ja sai energiaa omaan työhön.

Työpaikkaromanssi vaikuttaa kaikin tavoin huonolta idealta. Siellä me olisimme samassa työpaikassa, vaikka mitä tapahtuisi. Toisesta ei pääsisi eroon. Voisiko toisen kanssa enää tehdä luonnollisesti töitä, jos olisi nähnyt hänet alastomana?

Olen aina ollut sitä mieltä, että parisuhteen kanssa ei voi olla samassa työpaikassa. Pitää olla jokin paikka, jossa voi olla erossa toisesta. Työpaikka on yleensä sellainen paikka luonnollisesti. Kaikki riidat ja kriisit heijastuisivat helposti työhön ja työ kärsisi. Samoin kävisi, jos työn ohessa olisi pakko päästä toteuttamaan luonnollisia tarpeitaan.

Voisihan pieni työpaikkaflirtti piristää, mutta entä, jos toinen ei lähdekään siihen mukaan? Siitä vasta kiusaantunut olo tulisi! Enkä todellakaan ole itse töissä ollessani aina söpöimmilläni. Yleensä päinvastoin.

Jospa siis vain tyydyn ihailemaan hiljaa. Hyvin hiljaa.

Suhteet Rakkaus