Pysähdyin ihan yhtäkkiä porraskäytävällä kävellessäni kohti kotia kauppareissun jälkeen. Ipodistani pamahti soimaan kappale, jota kyllä olen kuunnellut monta kertaa aikaisemmin, mutta juuri tänään tietyt kohdat särähtivät korvaani jotenkin.. erityisen hyvällä, ärsyttävällä tavalla.

Ei kannata jäädä kangistumaan kaavoihinsa, eikä odottaa maailmalta mitään, ellei toteuta ensin omia odotuksista itsestään.

The world’s locked up in your head
You’ve been pouring it a concrete bed
Your habits ossify
You don’t realize you’re fried
To find someone you love
You’ve gotta be someone you love
 

The reason’s somewhere in the din
But it takes years ’til it sinks in
You’ve used up the easy streets
And you lost your taste for treats
So fried
Stay high if you have to
Do whatever it asks you
You’ve got another calling
Don’t let it pass you
You know it coz you wrote it
You just didn’t think you’d actually do it
It’s just another wish you wished 
In a very long list
To find someone you love
You’ve gotta call your own bluff 

http://www.youtube.com/watch?v=VqbLy9oZ2Wo