Tammikuun pohdinnat

Vuosikin ehti vaihtua blogin päivittämisen välissä. Olen pohdiskellut viime päivinä paljon omaa elämääni, koska kuten viime vuonna, tein tällekin vuodelle taas 101 tavoitteen listan. Olen miettinyt mitä tältä vuodelta erityisesti toivon ja miten voisin toiveeni mahdollisesti saavuttaa.

Olen pohtinut tavoitteiden asettamisen ja tulevasta vuodesta unelmoimisen keskellä myös blogini kohtaloa ja sitä tarvitsenko tätä enää tällä hetkellä. Blogi muodostui vaikeiden asioiden käsittelemisen tueksi ja siinä tällä on ollutkin suuri merkitys. Halusin jakaa ajatuksiani ja elämäni kipukohtia ennemmin kuin elämän tapahtumia itsessään. Myös samaisesta syystä päädyin kirjoittamaan nimimerkin takaa, vaikka asiat ei ”salaisia” olekaan. Halusin kuitenkin pohdinnat ja tuntemukset blogin pääosaan.

Toivoin vaikeita asioita käsitellessä, että samalla herätän ajatuksia teissä mahdollisissa blogin pariin eksyneissä lukijoissa ja ehkä löytäisin myös kohtalotovereita. Etenkin mielenterveyttä koskevia postauksia onkin taidettu lukea kaikkein eniten eli kohtalotovereita todella tuntuu löytyvän. Esimerkiksi uupuneita näyttäisi tämä maa olevan pullollaan ja viime aikoina niin monessa tekstissä, jonka pariin olen päätynyt, kirjoittaja mainitsee edes sivulauseessa omasta uupumisen kokemuksestaan. Emme ole yksin, se on tärkeää muistaa vaikeimpina hetkinä. Joku toinen on myös käynyt läpi samanlaiset tuntemukset tai ehkä käy niitä läpi parhaillaan. Vertaistuen arvo on korvaamaton.

Koska olo on ollut juuri tällä hetkellä melko tasapainoinen, en ehkä siksi koe syvimpien ajatusten purkamiselle niin suurta tarvetta juuri nyt ja siksi pohdin onko turha pitää tätä blogia ”pölyttymässä” täällä. Elämä on arvaamaton ja tilanne saattaa kuitenkin muuttua silmänräpäyksessä ja siksi jätän bloginikin toistaiseksi vielä paikoilleen. Ehkä se tarve taas syntyy. Kirjoittaminen on niin terapeuttista ja missä vaiheessa tahansa saattaa tulla vastaan hetki, jolloin haluaa purkaa ne syvimmätkin tuntemukset muiden pureskeltavaksi. Haluankin tässä vaiheessa kiittää myös lukemisesta ja vaikeissa hetkissä mukana olemisesta, sillä on ollut iso merkitys!

Hienointa uuden vuoden alkamisessa oli ehkä kuitenkin huomata se, miten erilaisissa tunnelmissa uusi vuosi alkoi kuin viimeksi. Pitkä ja raskas matka takana, mutta siitäkin on selvitty.

Kommentit (2)
  1. Mie kans...
    20.1.2020, 17:24

    Elämä kulkee ja muuttuu ajallaan, varmasti myös blogikin. Nyt kun raskaimmat ajat ovat sinulla toivon mukaan takanapäin, toivottavasti hyvin pitkäänkin. Voit joko lopettaa tämän blogin tai jatkaa positiivisuutta nostattaen , etsiä niitä hyviä asioita pitämään tasapainoa. Keskustelu ja kirjoittaminen on hyvin terapeuttista, välillä hyvin syvällisesti ja välillä ilon ja naurun tuike silmissä vilkahdellen. Ehkä uudet tai vanhatkin blogin lukiat saavat voimaa vanhemmista kirjoituksistasi ja uudemmista lisää voimaa positiiviseen elämään . Blogisi voi johdattaa sinutkin uusiin jänniin juttuihin kun annat blogin johdattaa eteenpäin 🤔☺️
    Kiitos että olet purkanut ajatuksiasi blogiin. Kiitos, on innostavaa että joku muukin on pohtinut niin monia samoja asioita kuin minäkin, kokemuksiakin.
    Ilon täyteistä henkisesti vahvaa meneevää vuotta sinulle ja muille sitä tarvitseville 😃

    1. Kiitos paljon kommentista, näin se juuri on. Toistaiseksi saattaa tämän blogi päivittyä ehkä harvemmin, mutta en uskalla kuitenkaan kokonaan luopua. 😊 Ja kiitos lukemisesta, on hienoa kuulla että teksteistä on ollut iloa ja apuakin!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *