Sanoja menneisyyteen

Viime päivinä Olisinpa tiennyt -tempaus on aiheuttanut positiivisen aallon somessa. Tippa linssissä olen lueskellut muiden jakamia tarinoita omasta nuoruudestaan ja siitä mitä haluaisi nuorelle itselleen sanoa. Näitä on saattanut tulvia teidän tajuntaan jo kyllästymiseen asti, mutta toki halusin itsekin aihetta hieman pohdiskella. 

Omassa elämässäni suurimmat muutokset ovat tapahtuneet viimeisen muutaman vuoden aikana. Ja nimenomaan ne sisäiset muutokset, olen kasvanut viimeisten vuosien aikana todella paljon. Lohdulliset sanat nuorelle minälle toimivat suurelta osin tässä hetkessäkin, sillä on hyvä pysähtyä välillä katsomaan sitä mistä on tultu ja mihin asti päästy – ja tietenkin muistuttaa itseään samalla siitä mikä kaikki oikeastaan on todella hyvin. 

Olisinpa tiennyt, että minun ei tarvitse hävetä omaa herkkyyttäni ja tunteitani ja että vuosien saatossa herkkyydestä kehittyy valtava voimavara, eräänlainen salainen ase. Herkkyyteni ansiosta olen voinut välttää monet ikävät tilanteet jo hyvissä ajoin ja toisaalta se on myös mahdollistanut syvät ystävyyssuhteet. Olisinpa ymmärtänyt herkkyyden voiman jo tuolloin.

Olisinpa tiennyt, että kaikkea ei tarvitse sietää. Herkkyyttä ja empatiaa käytetään toisaalta myös helposti hyväksi, mutta tukena voi olla myös ottamatta koko murhetaakkaa harteilleen. Olisinpa nähnyt, miten vahva minusta vielä vuosien saatossa kasvaa, ja miten se aito minä saa olla juuri sellainen kuin on. Olisi saanut olla jo vuosia sitten. Kovaan ääneen nauraminen tutussa seurassa on se oma juttu, kuten myös muiden hauskuuttaminen sen sijaan että istuisin aina hiljaa kuunnellen muita. Kunpa vain olisin tiennyt, että voin olla molempia ja se on ihan ok. 

Olisinpa tiennyt, että aitous kantaa pitkälle ja oma herkkyys auttaa myös skannaamaan ympäriltä kaiken epäaitouden. Vain olemalla oma itsensä saa ympärilleen myös juuri ne itselle oikeat asiat ja ihmiset. 

Olisinpa tiennyt, että kaikki tunteet on ihan ok, niillä on oma tarkoituksensa ja ne myös opettavat paljon. Niitä kannattaa aina kuunnella, tunteissa on viisaus. Olisinpa tiennyt, että tunteita ei myöskään voi pakottaa, eikä toista voi väkisin muuttaa. Toisista ei tarvitse loputtomasti kantaa huolta. 

Olisinpa jo tuolloin nähnyt miten ihania ja ymmärtäväisiä ihmisiä ympärilläni on. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin ja joku vetää varmasti aina pinnalle kun ei enää itse jaksa uida. 

Olisinpa ymmärtänyt, että kaikki järjestyy kyllä. Juuri niin kuin on tarkoitettu.

xx