Liikaa myrkkyä
Sairaslomalla ollessa päätavoitteena on ollut saada keho ja mieli rauhoittumaan, mikä ei ihan hetkessä onnistunutkaan. Lähdin pois arkiympyröistäni ja hetken näytti hyvältä. Olin onnellinen, että sain pitkästä aikaa nukuttua hyvät yöunet ilman lääkeapua, kunnes kierrokset nousivat ja aloin heräillä taas aamuyöllä. Mieli on jatkuvasti hieman levoton nyt kun on ollut aikaa ajatella, vaikka kyllä ne työasiatkin ovat painaneet valitettavasti jonkin verran vielä takaraivossa.
Havahduin siihen, että elämässäni on (ja on ollut jo pitkään) monta myrkyllistä elementtiä. Sellaisia asioita, jotka toistuvasti aiheuttavat pahan mielen, pettymyksiä, väsymistä tai tunteen, että hakkaan turhaan päätäni seinään. Energiaani on kulunut siis liikaa täysin vääriin asioihin ja on aloitettava suuret elämän karsinta- ja yksinkertaistamistyöt – tästä olen tainnut kirjoittaa aiemminkin, mutta karsinnalle löytyi juuri se ns. ”next level”, kun aloinkin tunnistaa niitä yllättäviä energiaa vieviä asioita elämässäni. Sellaisia, joita en ehkä halunnut uskoa itsekään.
Elämän (myrkylliset) elementit
- Työ on tällä hetkellä ehdottomasti suurin myrkky, josta on nykyisellä mallillaan päästävä eroon ja se onkin varmasti se isoin muutos. En oleta, että työ tässä vaihtuisi välttämättä ihan sormia napsauttamalla, ja ensin onkin vedettävä niin selkeät rajat, että selviän hyvillä mielin töistäni normaalin työajan puitteissa ja minulle jää riittävästi aikaa palautua. Vähitellen minun on kuitenkin päästävä ulos koko työpaikasta, mitä nopeammin sen parempi.
- Tein tuossa taannoin taas pienen somesiivouksen ja karsin Instagramissa omista seuraajista pois kaikki turhat tilit, samoin jätin seurattaviksi kohteiksi ainoastaan ne aidosti itseä kiinnostavat ja hyvää mieltä tuovat tuttavat ja muut tilit. Olen mykistänyt hirmuisen kasan sellaisten tilien tarinoita, joita en jaksa edes katsoa koska haluan aidosti saada kuluttamani ajan kautta itselleni jotain. Haluan kääntää katseen nyt aidosti itseeni, enkä kuluttaa sitä jatkuvasti muihin. Kaikki ylimääräinen turha saa nyt hetkeksi jäädä vähemmälle ja siihen kuuluu esimerkiksi somen turhanpäiväinen selailu. Samaan kategoriaan menevät tällä hetkellä myös uutiset, joiden lukemista olen jättänyt vähemmälle. On tietenkin tärkeää pysyä tietoisena maailman menosta, mutta uutiset ovat kuitenkin valitettavasti jatkuvia negatiivisia ärsykkeitä. Niiltä on hyvä myös välillä suojautua.
- Olen pitänyt liian lähellä sellaisia ihmisiä, jotka eivät valitettavasti ole minulle hyväksi. Kyseessä ei ole missään nimessä pahat ihmiset, jotka tahallaan aiheuttaisivat pahaa mieltä tai veisivät energiaa, mutta kun elämien aaltopituudet eivät ole linjassa, niin vain tuntuu toistuvasti käyvän. Joudun pettymään tai pahoittamaan mieleni kerta toisensa jälkeen, vaikka he eivät varmastikaan sitä halua. Ehkä meidän ei vain kuulu olla toistaiseksi niin paljoa tekemisissä. Ehkä energiat eivät kohtaa, koska niiden ei kuulu kohdata. Ainakaan minun ei kuulu uhrata näin paljon ajatuksia heistä murehtimiseen, vaan tässäkin tapauksessa katse on käännettävä itseen; mikä tuntuu minusta hyvältä?
Jos toistuvasti nousee tunne, että ei arvosteta tai kunnioiteta, pidetään itsestäänselvyytenä tai eräänlaisena heittosäkkinä, on jokin pahasti pielessä. Luulen, että olen unohtanut omat rajani ja sairasloma on loistava hetki löytää ne jälleen uudestaan ja saada niitä myös vahvistettua. Elämästä on nyt tehtävä tavalla tai toisella huomattavasti nykyistä yksinkertaisempaa.
Rentouttavaa ja hyvien vibojen päivää!
xx