Tahmea arkeenpaluu

Voi hyvää päivää, kun voi lomalta arkeen palaaminen tuntuakin tahmealta! Viikko on ollut lo-pu-ton ja tuntuu, että olen vain elänyt todella pitkää maanantaita ja koko alkuviikko on ollut yksi pitkä päivä.

Uskon, että fiilis saattaa johtua pääasiassa toki siitä että loma on ohi ja seuraavaa saa taas tovin odotella, mutta onhan se pinna jo pariin otteeseen kiristynyt ylipäänsä siitä, että pitäisi revetä samanaikaisesti moneen paikkaan ja sadan asian pitäisi olla tulilla ellei jopa jo valmiina. Olen halunnut huutaa kollegoille ja yhteistyökumppaneille, että antakaa mun olla ja hengitellä hetki. Toisaalta olen miettinyt voinko laittaa sähköpostiini automaattivastauksen, jossa ilmoitan, että Luen kyllä meilisi ja palaan asiaan niin pian kuin mahdollista, koska siitähän se riemu taas repeää kun meili alkaa tukkeentua niistä ”Saithan viestini” -kyselyistä.

Kaikki aktivoituvat, pitäisikö munkin?

Myyntimiehet ovat aktivoituneet ja niin ovat ne henkilöbrändäykseen ja oman osaamisen huuteluun keskittyvät Linkedin- ja Twitter-keskustelutkin. Vielä vähän lomatunnelmissa olevat aivot ei millään suostu hyväksymään ajatusta siitä, että taas pitäisi olla tavoitettavissa ja joka paikassa näkyvillä. Eikä tietenkään tarvitsekaan, se on vain se havaintoihin perustuva tunne näin syksyisin. Kaikki aktivoituvat, pitäisikö munkin?

Ensi viikolla on toivottavasti jo eri ääni kellossa ja vaikka nyt vähän negistelenkin, olen tästä alkukankeudesta huolimatta ihan hyvillä fiiliksillä tulevasta syksystä. Rauhallisista illoista kotosalla, uusista harrastuksista ja viilenevästä ilmasta. Onhan ne kaikki oikeasti ihan jees ja pian olen taas paremmin arkivauhdissa kiinni.

Sateiset tahmaterkut alkaneesta arjesta!

(Huomenna on jo perjantai!!)