Viikonloppu yksin
Voi kuulostaa monesta niin ahdistavalta, mutta olin täysin tämän tarpeessa. Perjantaina oli mahdollisuus tavata ystäviä, mutta olin yksinkertaisesti niin poikki, ettei seurastani olisi ollut iloa kenellekään ja skippasin koko homman. Toivoin vielä perjantai-iltana, että näkisin ystäviäni myöhemmin viikonloppuna ja tuntui vähän ikävältä kun huomasin, ettei niin tule käymään. Näin sunnuntai-iltana voin kuitenkin jo ilolla todeta, että tämä oli juuri tähän hetkeen se paras vaihtoehto.
Monet puhuvat siitä, että eivät osaa olla yksin. Mulle yksinolo on välttämätöntä, sillä se on ainoa tapa palautua ja saada mieli rauhoittumaan. Rakastan olla ihmisten ympäröimänä, mutta jos en saa hetkeäkään hengähtää itsekseni, näännyn hitaasti mutta varmasti. Siksi sellaiset viikot, jotka on töidenkin jälkeen ahdettu täyteen ”kaikkea kivaa” saavat minut itseasiassa todella uupuneeksi. Se kaikki kiva kääntyy lopulta omaa hyvinvointia vastaan ja huomaan potevani riittämättömyytta. Ja sehän ei ole koskaan tarkoituksena, kun järkkää itselleen kaikenlaista mukavaa ohjelmaa.
Ihan en vailla sosiaalisia kontakteja sentään ole ollut, olen ollut yhteydessä ystäviini viestein ja soitellen ja kävin toki lauantain iloksi vähän shoppailemassakin pitkästä aikaa. Eli ihan täysin erakoitunut en sentään ole ollut. Kieltämättä nyt on ollut myös sellainen hetki elämässä, että erakoituminenkin kuulostaa hyvältä. Olen ollut paljon omissa ajatuksissani ja kaivannutkin sellaista pientä asioissa vellomista. Toisinaan asiat eivät yksinkertaisesti helpota muutoin kun läpi rypemällä. Nyt olen kuitenkin myös tietoinen siitä, että liika vellominen ei ole hyväksi, ja olen halunnut pysyä viikonloppunakin aktiivisena.
Ilolla voin siis onneksi kertoa, että vaikka vielä perjantaina masistelin ja kuvittelin, että masennun lisää vain katsomalla The Handmaid’s Talen kaikki katsottavissa olevat jaksot, sen sijaan olen nukkunut hyvät yöunet molempina öinä, kotini kiiltää, kirjat ovat edenneet, olen ladannut akkuja aurinkoenergialla ja tuleva viikkokin tuntuu olevan jotakuinkin hallinnassa.
Nautitko yksinolosta vai ahdistaako se?
Renouttavaa sunnuntai-iltaa!
xx