Wadap vuosi 2019?

Ai että, se perinteinen ajanjakso, kun monet vannovat ”minun vuoden” nimeen ja motivoituneena aloittavat kaikenlaiset fyysiset ja henkiset itsensä tai elämänsä muokkaamisen projektit. Niin myös minä kovin monena vuonna, ja motivaatio lopahti aina kuitenkin jossain vaiheessa, viimeistään helmikuun puolivälissä, milloin mihinkin. Nykyään en havittele kokonaisvaltaista elämäntaparemppaa, vaan asetan tulevalle vuodelle pieniä tavoitteita. Vähintään sellaiset 101 kappaletta, mistä myös viime keväänä kirjoitin.

Tavoitteet ovat auttaneet minua toteuttamaan pitkin vuotta sellaisia pieniäkin asioita, joita olen jo pitkään halunnut tehdä, mutta jotka ovat (yleensä silkasta saamattomuudesta johtuen) syystä ja toisesta jäänet tekemättä. Kun listalle kirjaa näin monta asiaa, tulee isompiakin pilkottua osiin, ja näin niistä tulee helpommin saavutettavia. 

Tavoitelista on myös opettanut minulle joka vuosi jotain itsestäni. Viime vuoden listaa tutkaillessani jouduin toteamaan, että moni asia jäi toteuttamatta, mutta ehkä en niitä oikeasti niin kovin sitten halunnutkaan. Vain murto-osa toteutumattomista asioista siirtyi juuri alkaneen vuoden tavoitteisiin. 

Viime vuoden tavoitelistalta nappasin vuodelle 2019 mukaan mm.

• Katson vuoden aikana 52 leffaa
• Luen vuoden aikana 12 kirjaa
• Luen vähintään yhden klassikkokirjan 
• Käyn luovuttamassa verta
• Saan palkankorotuksen
• Teen vähintään yhden (vapaa-ajan) ulkomaanmatkan

… joista osa toteutui ja osa ei. Leffojen ja kirjojen kanssa en päässyt ihan maaliin saakka, mutta tavoitteen vuoksi syvennyin varmasti useamman tarinan ääreen, kuin normaalisti ja koska vielä kirjasin ne ylös, pystyin niihin palaamaan ajatuksissani aivan eri tavalla. Verenluovutus on enemmänkin pelon kohtaamista ja siksi se jäi toteuttamatta – jospa jo tänä vuonna onnistuisin. Palkankorotuksen olen ansainnut mielestäni jo jonkin aikaa ja työmäärä on tässä kaikessa myllerryksessä kasvanut entisestään, joten tänä vuonna se on must have.

Tälle vuodelle huomasin listaavani paljon enemmän elämyksiä ja kokemuksia sekä toisaalta paljon kotiin liittyviä pieniä hankintoja, sillä koti on minulle todella tärkeä rauhoittumisen ja itseni kokoamisen paikka.

Toivon vuodelle 2019 erityisesti rauhaa sekä ihania hetkiä läheisten kanssa. Toivon saavani elää entistä vahvemmin minun näköistäni elämää ja siihen tarvitsen varmasti voimaa ja rohkeutta tehdä vaikeitakin valintoja ja päätöksiä. Olisiko tämä vuosi sisäisen äänen vuosi?

Ihanaa alkanutta vuotta!

Ps. Pohdiskelin tässä vielä sellaista, että jospa harjoittelisin taas kiitollisuutta pienen kiitollisuuslistauksen muodossa joka postauksen lopussa ainakin jonkun tovin. Jos alkaisin sitä kautta kääntää ajatuksia taas enemmän sille positiivisemmalle puolelle.

Kokeillaan. Parasta juuri nyt: 

• Pitkä joululoma tuli hyödynnettyä juuri niin kuin pitikin – lepäämiseen
• Olin pitkästä isommalla porukalla  juhlistamassa vuodenvaihdetta: hyvää ruokaa ja rentoa yhdessäoloa
• BookBeat on jälleen aktivoitu ja miten mielettömiä opuksia siellä odottaakaan!
• Mieli on taas kirkkaampi kuin hetkeen, pysähtyminen ja lepääminen on niin parasta lääkettä mielelle