Elämäni aakkoset

Olen tällä hetkellä Kestilässä viikonloppureissulla, mutta ajastin teille tämän postauksen, jossa kerron tarkemmin oman elämäni aakkosista:

 

A – Aamiainen. Syön aamiaisen aina, sillä en jaksa tehdä mitään, jos en heti aamulla saa ruokaa. Niin, ja tulen myös hyvin pahantuuliseksi, jos en saa kunnollista aamupalaa.

B – Bloggaaminen. Harrastus, jonka aloitin vähän yli vuosi sitten. Tällä hetkellä bloggaaminen on yksi tärkeimmistä asioista, joita teen vapaa-ajallani, aina kun opintokiireiltäni ehdin.

C – Courage, eli rohkeus. Teen omassa elämässäni nopeasti ja rohkeasti isoja päätöksiä, vaikka mitättömien asioiden (esim. kumpaa suklaata ostaisin) päättäminen on ainakin poikaystäväni mukaan tuskallisen hidasta… Mielestäni elämässä pitää uskaltaa uskaltaa, eli uskaltaa olla rohkea. Olen se tyyppi, joka ei epäoikeudenmukaisuutta kohdatessaan voi olla hiljaa.

D – DIY. Olen kova tyttö tuunailemaan kaikkea ja useimmiten telkkaria katsellessa korjailen samalla vaatteita. Suvussamme on paljon käsityöihmisiä ja innostukseni ommella olen todennäköisesti perinyt mummoltani, joka antoi minulle lapsena villalankaa ja parsinneulan, jolloin sain sydämeni kyllyydestä kurtata kangastilkkuja mitä mystisimmiksi möykyiksi. Olin silloin kyllä myös hyvin tyytyväinen tuotoksiini.

E – Eläimet. Rakastan kaikkia pörröisiä ja kilttejä eläimiä. Olen aivan hulluna koiriin ja minusta tuleekin varmaan mummona crazy dog lady, jolla on satapäinen corgi-lauma. Suhtaudun kuitenkin hieman varauksella kissoihin ja hevosiin, sillä a) kissat ovat arvaamattomia ja b) hevoset ovat  isoja ja arvaamattomia. Eläinrakkaudestani huolimatta inhoan sydämeni kyllyydestä käärmeitä ja kaloja. Hyönteisistä nyt puhumattakaan.

F – Family. Perhe on aina ollut minulle tärkeä. Minulla ei ole sisaruksia, joten olemme vanhempieni kanssa kompakti 3-hengen ryhmä.

G – Gluteeniton ruokavalio. Olen noudattanut nyt vähän yli 2kk gluteenitonta (FODMAP-) ruokavaliota ja se on kohentanut vointiani aivan valtavasti. Enää ei ole joka päivä maha kipeä eikä vatsani näytä turvotuksen takia siltä, että olisin 7kk raskaana.

H – Haloo Helsinki. Tämän vuoden totaalinen musiikillinen yllätys. En ole koskaan aikaisemmin diggaillut Haloo Helsingin musiikista, mutta nähtyäni yhtyeen livenä tämän kesän Rotuaaripiknikissä, vakuutuin bändin musiikista. Nyt luukutankin Haloo Helsinkiä lähes joka päivä. Tämän hetken suosikkibiisejäni k.o. bändiltä ovat Avautumisraita, Haloo Helsinki!, Lähtövalmiina, Huuda, Pulp Fiction ja Carpe Diem.

I – Intuitio. Olen vuosien varrella oppinut, että intuitiotaan tulee ehdottomasti kuunnella tehdessään päätöksiä ja tutustuessaan uusiin ihmisiin, sillä olen tavannut tarpeeksi kaksinaamaisia tyyppejä, jotka ovat ulospäin niiiiiin mukavia, mutta sisältä yhtä miellyttäviä kuin Teksasin moottorisahamurhaaja.

J – Järjestelmällisyys. Olen todella järjestelmällinen, enkä kestä jos asiat ovat aivan totaalisessa kaaoksessa. Teen myös joka päivä listoja, jotta muistan ja ehdin tehdä kaikki asiat ajallaan.

K – Kestilä. Kotipaikkakuntani, pienen pieni kylä keskellä ei mitään. Paikka, josta on 100 kilsaa kaupunkiin ja jossa kukaan ei ole varmaan vielä kuullut sanaakaan proteiinirahkoista.

L – Logopedia. Pohdin pitkään ja hartaasti lukioikäisenä, että mitä alaa haluaisin lähteä opiskelemaan. Yhtenä päivänä halusin olla musiikinopettaja, toisena kauneusalan yrittäjä, kolmantena lakimies, neljäntenä lääkäri ja sitten tovin palloiltuani keksin logopedian. Ja olen ollut valintaani tyytyväinen, vaikka fuksivuoden jälkeen kärsinkin hieman motivaatiopulasta, sillä ensimmäisenä vuotena opiskelimme mm. kielitiedettä, suomen kielen rakennetta, fonetiikkaa, englantia – ja hyvin vähän varsinaisia logopedian opintoja. Vaikka opiskelu on raskasta ja välillä hajottaa melkoisesti, odotan innolla kandiksi valmistumista ja maisteriopintojen aloittamista.

M – Musiikki. Aloitin musiikin harrastamisen 12 -vuotiaana bändikerhon avulla. Aluksi minusta oli tarkoitus tulla rumpali, mutta muutaman treenikerran jälkeen siirryin sittenkin basistiksi, sillä kaikkien 4 raajan liikuttaminen yhtä aikaa oikeassa rytmissä oli minulle mahdotonta. Basistina kun ei tarvitse liikuttaa kuin vain käsiä. Ja soittaa yhtä ääntä kerrallaan. Aloitin sähköbasson yksityistunnit 7. luokalla ja jatkoin niitä lukion loppuun saakka. Laulutunneilla aloin käydä 9. luokalla ja niitä on nyt yhteensä takana 3 vuotta eri opettajien valmennuksessa. Pianotunnit aloitin lukion 1. luokalla ja jatkoin niitäkin lukion loppuun saakka. Tällä hetkellä soittotaitoni ovat hieman ruosteessa, mutta haaveenani olisi vielä palata yksityisopetuksen pariin.Toivottavasti ensi vuosi tuo mukanaan uusia tuulia musiikkiharrastuksen saralla.

N – Naisellisuus. Pidän naisellisista vaatteista ja meikkaamisesta, enkä voisi kuvitellakaan pukeutuvani poikamaisiin vaatteisiin tai kulkevani arjessa laittautumattomana.

O – Onnellisuus. Tavoitteeni elämälleni on olla onnellinen, joten pyrin tekemään sellaisia asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Omaa elämäänsä ei kannata tuhlata muiden ihmisten asettamien vaatimusten täyttämiseen, jos ne asiat tekevät onnettomaksi.

P – Poikaystävä. Olemme olleet poikaystäväni kanssa yhdessä 2,5 vuotta ja olemme asuneet samassa osoitteessa aivan alusta saakka. Poikaystävälläni on paljon hyviä ominaisuuksia, joita minulta puuttuu, kuten kärsivällisyys, rauhallisuus, stressaamattomuus ja suorastaan yliluonnollinen kyky olla hyvä kaikissa urheilulajeissa.

Q – Quutamo. Mikä olisikaan parempaa, kuin kirpeän kylmä ja kirkas pakkasyö, hanget korkeat nietokset ja kuutamo?

R – Raha. Ei kuulemma kasva puussa. Olen sen kyllä havainnut, kun olen rahaa ansaitakseni mm. paistanut muikkuja, kerännyt roskia, myynyt jätskiä ja pessyt ikkunoita ulkoapäin sen kesän kovimman kaatosateen aikaan.

S – Suklaa. Rakastan suklaata! Pidän erityisesti Fazerin, Pandan ja Brunbergin tummasta suklaasta.

T – Tee. Juon päivittäin vihreää teetä ja tämän hetken suosikkiteeni on Twiningsin Chai Green Tea.

U – Urheilutalo. Olen käynyt nyt Urheilutalon salilla kaksi vuotta, sillä a) sinne on lyhyt matka, b) se on edullinen ja c) siellä on tarpeeksi tarvitsemiani laitteita.

V – Vege. Aloin kasvissyöjäksi 16 -vuotiaana. Aluksi olin vähän aikaa vegaani, mutta en osannut koostaa ruokavaliota tarpeeksi monipuoliseksi, joten siirryin kasvisruokavalioon, johon sisältyi maitotuotteet, mutta ei muita eläinperäisiä ainesosia. 17/18 -vuotiaana otin ruokavalioon mukaan myös kalan ja kananmunat. En tiedä, voiko tätä ruokavaliotani enää kutsua kasvisruokavalioksi, sillä syön maitotuotteita, kananmunia ja kalaa, mutta en lihaa. No, ainakin sillä on positiivisia vaikutuksia veriarvoihin: vähän aika sitten, kun kävin lääkärissä, lääkäri halusi oikein printata labratulokset, sillä hän totesi, että ”ei ole aikoihin nähnyt näin erinomaisia kolesteroliarvoja!”.

W – WhatsApp. Aivan loistava sovellus, jonka välityksellä hajoillaan opiskeluun parhaan ystäväni kanssa.

X – Xylitol, tuo pahuuden ilmentymä kaikille vatsavaivaisille, jotka eivät kestä minkäänlaisia makeutusaineita. Myös siis minulle.

Y – Yleisurheilu. Harrastin yleisurheilua teininä vuosia, mutta lopetin sen, sillä en ollut missään lajissa erityisen hyvä. Yleisurheiluajat kartuttivat kuitenkin liikuntakokemusta ja kehonhallintaa paljon, ja sain sen avulla hyvän pohjan muita liikuntaharrastuksia varten.

Z – Zzzzzz.. Zetoja, eli unta. Tykkään nukkumisesta ja raskaan kouluviikon jälkeen saatan tasata univelkoja nukkumalla jopa 16 tuntia putkeen.

Å – Åsikt, mielipide. En pelkää esittää omia mielipiteitäni asioista, ja minusta on tärkeää, että ihmiset puhuvat suoraan. Suorastaan kartan sellaisia hajuttomia, mauttomia ja värittömiä tyyppejä, joilla ei ole omaa mielipidettä yhtään mistään.

Ä – Äidinkieli. Yksi suosikkiaineistani peruskoulussa ja lukiossa. Kieliopin pänttääminen ei ollut mitään herkkua, mutta rakastin esseiden ja novellien kirjoittamista. Siksi olikin hirveä pettymys, kun varmana laudaturina YTL:ään lähtenyt äidinkielen YO-kokeeni tuli takaisin M:nä, vain paria pistettä vaille E:nä. Syynä oli se, että YTL:n sensori ei ollut pitänyt pakinatyylisestä Uskonto yhteiskunnallisena vaikuttajana -esseestäni oman uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi. Silloin tuo äidinkielen YO-arvosana tuntui maailmanlopulta, mutta päästyäni yliopistoon olen tajunnut, että ei sillä ole oikeasti mitään väliä. Osaan kirjoittaa tarpeeksi hyvin, jotta pärjään elämässä, mutta kyllähän nuo pilkkusäännöt voisi osata vähän paremmin…

Ö – TyÖ. Olen tehnyt tämän vuoden ajan osa-aikatöitä opintojeni ohella, ja vaikka se onkin melko rankkaa, on kiva, että elämä ei pyöri enää +/- 0 -budjetilla. Olen tässä pohdiskellutkin, että haluaisin lähteä joulunpyhien jälkeen jonnekin reissuun. Vaihtoehtoja on tällä hetkellä kaksi: 1) poikaystävän kanssa ulkomaille tai 2) yksin Helsinkiin shoppailureissulle.

 

Miltä teidän elämänne aakkoset näyttävät? 

 

x Marjo