Kandi kirjallisuuskatsauksena: 5 vinkkiä

Olen viime viikot naputellut vimmatusti kandiani, sillä eilen oli kandin 1. version palautuspäivä. Parin viikon päästä meillä pyörähtää kandiseminaarit käyntiin, jolloin ohjelmassa on usemman viikon ajan seminaarihommia klo 8-12 kahtena päivänä viikossa, joissa jokainen esittelee oman työnsä ryhmälle ja kandiohjaajalle Power Pointin avulla sekä opponoi opiskelukaverin kandin 1. version. Meillä logolla kandi suoritetaan kirjallisuuskatsauksena, joten emme tee mitään varsinaista omaa tutkimusta vaan tutkimme tieteellisen kirjallisuuden pohjalta, mitä asioita valitsemastamme aiheesta on jo saatu selville. Meille on annettu varsin tiukat ohjeet kandia varten, emmekä voi tutkia ihan mitä tahansa, vaan kandista tulee käydä esille selkeästi logopedinen näkökulma eikä mitään itsestään selvää tai liian laajaa aihetta saa valita kandinsa aiheeksi. Kandin aihe tulee hyväksyttää omalla kandiohjaajalla eikä ole suositeltavaa, että valitsee kandinsa aiheeksi täsmälleen saman aiheen, josta on jo aikaisemmin tehty kandeja.

Kirjallisuuskatsauksena suoritettavassa kandissa tutkimuksen tulososa on työn tärkein osa-alue, ja sitä varten meidän tulee etsiä vähintään 8 mahdollisimman tuoretta tieteellistä tutkimusartikkelia alan julkaisuista kuten esimerkiksi Journal of Voicesta. Kandiin tulee asettaa kaksi tutkimuskysymystä, jotka linkittyvät toisiinsa, ja näihin kysymyksiin tutkimusartikkelien tulososista tulee löytyä vastaus. Nyt, kun oma kirjallisuuskatsauskandi alkaa olla melko hyvällä mallilla, ajattelin hieman listata, mitä asioita kannattaa ottaa tällaista kandia tehdessä huomioon:

1. Aiheen valinta

Aiheen valintaan kannattaa käyttää riittävästi aikaa, sillä kandin tekemistä helpottaa valtavasti se, että aihe on omasta mielestä kiinnostava ja itselle mieluisa. Kandin aihe ei saa olla liian itsestään selvä ja ns. puhkitutkittu, mutta ei myöskään mikään lumileopardiakin harvinaisempi kuriositeetti, josta ei löydy riittävästi tietoa. Kannattaa siis valita aiheeksi ja tutkimuskysymyksiksi sellaiset asiat, joista on tehty riittävästi tutkimusta ja, joista tehtyihin tutkimuksiin pääset käsiksi.

Aiheen valinta kannattaa aloittaa miettimällä, mitkä asiat tai ilmiöt omassa alassa kiinnostavat eniten ja mihin mielenkiintoisiin asioihin on törmännyt opiskelujen aikana, mutta ei ole ehtinyt niihin vielä paneutua. Mielenkiintoisten aiheiden listaus, alan tieteellisten julkaisujen ja kirjojen selailu ja aikaisempien kurssien materiaalien tutkiminen nostavat varmasti esille itseä kiinnostavia aiheita. Monet tekevät sen virheen kandia (ja myös gradua tai dippatyötä) tehdessä, että odottavat valmiin ja täydellisen tutkimusaiheen tipahtavan taivaasta. Voin kertoa, että niin ei tapahtu, joten oma aktiivisuus ja aloitteellisuus on siis tässäkin asiassa kaiken a ja o.

2. Tiedonhaku

Tiedonhaussa kannattaa hyödyntää yliopiston kirjaston sivuilta löytyviä sähköisiä tiedonhaun tieteenalaoppaita, joiden kautta pääset käyttämään juuri oman alasi julkaisuihin keskittyneitä artikkeliviitekantoja. Artikkelien etsimiseen ja läpikäymiseen kannattaa käyttää runsaasti aikaa, jotta saat valittua juuri oikeanlaiset artikkelit tutkimustasi varten. Perehdy tutkimuskohteeseesi myös useiden eri kanavien kautta: parasta antia tarjoavat tietenkin alan tieteelliset julkaisut ja kirjallisuus, mutta aiheeseen liittyvät foorumit, YouTube tai vaikkapa selkokielinen Wikipedia (muista toki lähdekritiikki…) voivat olla hyödyksi uuteen aiheeseen tutustumisessa. Ja jos tiedonhaku tökkii, etkä millään löydä tarvittavaa tietoa yksin, kipitä yliopiston kirjastoon informaatikon luokse kysymään neuvoa. Informaatikko tietää 100x enemmän artikkeliviitekantojen ja erilaisten hakuohjelmien käytöstä kuin sinä itse, ja tietää varmasti, mistä tietoa voisi löytyä. Informaatikon apu voi olla korvaamaton kirjoitusprosessin etenemisen kannalta. Nimimerkillä kokemusta on: en olisi itse varmasti saanut aiheestani kahdeksaa artikkelia kokoon ilman informaatikon maagisia tietoteknisiä taitoja.

3. Materiaalin läpikäyminen

Kun olet löytänyt tarvittavat artikkelit ja kirjat, käy materiaali läpi. Tutkimusartikkeleissa kiinnitä erityistä huomiota siihen, että vastaavathan artikkelien tulososat varmasti tutkimuskysymyksiisi. Kun olet saanut selville, mitä aikaisemmat tutkimukset ja valitsemasi artikkelit oikein pitävät sisällään, voit viimein aloittaa kirjoittamisen.

4. Kirjoittaminen

Kun aloitat kandin, älä kuvittele, että kirjoitat siltä istumalta 30 -sivuisen mestariteoksen, jota laitoksen proffakin ylistää. Kaikkein tärkeintä on tuottaa raakatekstiä – ja paljon. Kirjallisuuskatsaus-kandi kannattaa aloittaa tulososan kirjoittamisella, jossa referoit valitsemiesi tutkimusten menetelmiä ja tuloksia. Tässä vaiheessa kaikista tärkeintä on kirjoittaa ylös, mitä missäkin tutkimuksessa tutkittiin, miten tutkittiin ja mitä saatiin selville. Tulososan jälkeen vuorossa on johdanto, jonka jälkeen voi viilata kaikki muut, kuten kansilehden, sisällysluettelon sekä tutkimusongelmat- ja käytetty kirjallisuus -osiot, valmiiksi. Tämän jälkeen (tai johdannon kanssa rinnakkain) voi tuottaa tekstiä pohdintaosaan, ja kun kandi on lähes valmis, on aika näpytellä tiivistelmäosaan, että mitä sitä oikein tulikaan tehtyä.

Kun kirjoitat kandia, älä ole itsellesi liian ankara. Raakateksti saa ja pitää olla keskeneräisen näköistä, haparoivaa ja siinä voi olla vielä paljon puutteita, mutta runsaasta raakatekstistä on helppo karsia ja muokata oikein kelpo kandi. Kun siis alat kirjoittaa, tärkeintä on nimenomaan se, että oikeasti kirjoitat jotain. Ei se, että tuijotat valkoisuutta hohtavaa tietokoneen näyttöä, ja mietit, että millä täydellisellä lauseella aloittaisin tämän kandini johdannon. Raakatekstin ei ole pakko olla missään loogisessa järjestyksessä, mutta muokkaamista helpottaa se, jos jo tässä vaiheessa jaottelet kirjoittamasi asiat joidenkin otsikoiden alapuolelle. Muista myös noudattaa kirjoitusohjeita ja viittaustapoja tarkasti!

5. Viimeistely

Kun olet saanut kandistasi palautetta seminaariryhmältä, ohjaajalta ja opponentiltasi, käy työsi läpi ja tee tarvittavat muokkaukset ja korjaukset. Tämän jälkeen käy koko kandi tarkasti läpi ja luetuta se tutkimusaiheestasi täysin tietämättömällä poikaystävällä. Tämä paljastaa usein tekstin puutteet, joille itse tai joku toinen alaan perehtynyt henkilö helposti sokaistuu. Sitten vain palauta kandi, suorita maturiteetti ja toivo parasta!

 

Mitä mieltä olit tästä kandipostauksesta? :) Onko sinulla kandiprosessi tuloillaan, meneillään tai jo mennyttä elämää?

 

x Marjo