Hessoissa

Holla! Viimein sain aikaiseksi kirjoittaa ensimmäisiä kuulumisia täältä uudesta kodistamme! Olemme asuneet Hessoissa nyt vähän reilu kaksi viikkoa, jonka aikana olen ehtinyt poistaa asuntomme ikkunoiden väliin pesiytyneen liki koko Helsingin kattavan leppäkerttupopulaation, kaatunut pyörällä jäisessä keskuspuistossa ja liukunut tämän seurauksena mäkeä alas mahallani kuin hylje, ihastunut ruokakauppojen valtavan monipuoliseen valikoimaan (terveiset kotikylääni, jonne ensimmäiset avokadot alkavat varmaan rantautua ensi keväänä), ehkä vähän rakastunut Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -elokuvaan, matkustanut ihan mielissäni ratikalla, käynyt iltakävelyllä ihastelemassa nättejä taloja, aistinut joulutunnelmaa keskustan kaupoissa, fiilistellyt kauneimpia joululauluja Tuomiokirkossa, lainannut iskuporakoneen kirjastosta (wtf, sieltä saa myös kävelysauvoja ja telttoja?!?), leiponut ekaa kertaa omin pikku kätösin gluteenittomia joulutorttuja, katsonut aika monta jaksoa Crownia Netflixistä ja suunnitellut pihalla lyllertävien ylisöpöjen corgien kidnappaamista. Niin, ja ostanut myös joululahjoja (vähän ehkä innostuin taas kaupoilla..) sekä laittanut kotimme joulukuosiin pimeyttä ja heviä preferoivan poikaystäväni vastusteluista huolimatta. Mutta millä mallilla sinun joulusuunnitelmasi ovat: luotatko jouluperinteisiin vai vietätkö erilaisen joulun jossain palmupuiden katveessa? Me lähdemme ihan perinteisen joulun viettoon Ouluun ja matkustamme vuosien tauon jälkeen tuollaisen pidemmän matkan junalla, sillä lentoliput Hel-Oulu-Hel oli jotain ihan niin järkyttävän kalliita, että melkein tukehduin teehen, kun selailin Finnairin sivuja. 

Ihanan rakeinen _asukuva_ päivältä, jolloin jouluostoksille lähtiessä olisi oikeasti kannattanut pukeutua pilkkihaalareihin, sillä tuo merituulen hyytävyys on täällä jotain 100x verrattuna Ouluun. Takki, hanskat, pöksyt ja huivi: second hand. Laukku: Seppälä. Typerimmät kengät ikinä tuohon säähän, jotka poikaystävä rajasi pois kuvasta: Converse.

Mutta joulufiilistelyn ohessa olen viimein saanut avattua oikestaan koko syksyn päässäni velloneen gradusolmun ja ratkaissut työhöni liittyviä pulmia, joten olen Chopinin pianoklassikoiden siivittämänä saanut viimein oikeasti kirjoitettua tuota ah-niin-ihanaa akateemista opinnäytettäni (ja jopa kokenut pieniä flown pilkahduksia kirjoittaessani). Joten syvissä epätoivon vesissä vellomisen jälkeen alkaa sittenkin näyttää siltä, että ehkä saan tuon tehtyä ja jopa valmistuttua maisteriksi (!!!111) ennen kuin länsimetro aukeaa matkustajille tai Olkiluoto 3 viimein saadaan pakettiin. Huhhuh.

Mutta nyt pitää oikeasti mennä nukkumaan, sillä tässä tämänhetkisessä yövalvomiseen kääntyneessä unirytmissä ei ole mitään järkeä, sillä gradu odottaa taas huomenna. Lauantaina ajattelin ottaa vähän chillimmin ja mennä kiertelemään kirppiksiä ekaa kertaa näin helsinkiläisenä. Jännää!

x Marjo