Lomaltapaluu-uupumus.

Opiskelut ovat jälleen pyörähtäneet käyntiin Metodiikka ja etiikka 2 -intensiivikurssin myötä ja syksy on saapunut kaatosateen mukana. Rysähdin takaisin arkeen maanantaina 2 viikon reissaamisen jälkeen. Viikko paratiisimaisen kauniilla Madeiralla oli todella rentouttava ja viikko Helsingissä oli täynnä tekemistä ja näkemistä. Madeiralla kävimme mm. levadavaelluksella, retkellä Nunnien laaksossa, kasvitieteellisessä puutarhassa, gondolihissiajelulla, saariretkellä Porto Santossa ja vaeltelimme päämäärättömästi pitkin Funchalin katuja. Ja tietysti lötkötimme altaalla, jossa eräänä päivänä peloton minisisilisko yritti kömpiä päiväunille meikäläisen nopeasti sitaiseman sotkunutturan sisälle. Helsingissä treffasimme poikaystäväni kanssa sukulaisia ja ystäviä, kävimme Ateneumissa taidenäyttelyssä sekä Sanomatalolla Taiteiden yönä tutkimassa World Press Photo -näyttelyä, teimme tutkimusmatkan hylätylle huvila-alueelle Helsingin Kruunuvuoreen, roikuimme kiipeilyvaljaissa Seikkailupuisto Zippyssä sekä näiden lisäksi kiertelin Helsingin kirppiksillä ja tehoshoppailin Itäkeskuksessa. Tämä viikko on mennyt melko väsyneissä tunnelmissa, sillä meikäläisen on vallannut jokin lomaltapaluu-uupumus. Edelliset puolitoista vuotta ovat menneet melko kiireisissä merkeissä opiskeluiden ja töiden ansiosta. Tämän kesän ruhtinaalisen 2 viikon loman aikana pidin opiskelusta ja töistä täysin vapaata – ja nyt olen aivan hukassa. Olen aivan hirveän hämmentynyt, kun en ole vielä hukkunut työnpaljouteen, sillä yleensä opiskelujen alkaessa kalenteri on ääriään myöten täynnä tekemistä. Tämän syksyn opiskeluaikataulu näyttää (vielä toistaiseksi..) ihan siedettävältä ja osa-aikatyön loppumisen vuoksi meikäläisellä on tällä hetkellä enemmän vapaa-aikaa kuin kertaakaan aikaisemmin yliopisto-opintojeni aikana. Olen tutkaillut korkeakoululiikunnan valikoimaa, ommellut (hirveät ompeluvieroitusoireet iskivät reissussa!!!!111), kierrellyt kirppiksillä, katsonut Arne Dahlia ja olla vaan lötköttänyt. Minulla on kuitenkin melkoisen vahva tunne siitä, että jostakin sitä tekemistä taas ilmestyy aivan liikaa juuri kun olen ehtinyt ilmoittautua 395625 korkeakoululiikunnan kurssille ja aloittaa jonkin elämää suuremman ompelutyön. Todennäköisesti kuukauden päästä huudan jo tutuksi käynyttä ”oon niin väsynyt, en jaksa enää kirjoittaa!!!111” -mantraani, kun olen täysin kypsä raporttien/esseiden/teoriataustojen/ihanminkävaan rustaamiseen. Taidan siis ottaa tästä vapaa-ajasta kaiken ilon irti ja köllähtää sohvalle askartelemaan koruja.

Kivaa alkavaa viikonloppua! 🙂

x Marjo

p.s. Kiinnostaako teitä nähdä 323756 kuvaa luonnonkauniista Madeirasta tai tekemästämme urbaanista löytöretkestä päivänvalossakin aavemaiselle Kruunuvuoren huvila-alueelle?