Riittämätön
Nykyinen valtavirtablogien suunta surettaa minua. Kaukana ovat ne ajat, jolloin huippubloggaajat esittelivät blogeissaan kirppislöytöjään, itse tuunamiaan juttuja, arkielämän kommelluksia ja ihan normaalihintaisia vaatteita. Nyt asukuvat otetaan ammattilaistason järkkäreillä ja elämä on täynnä pelkkää VS:sää, smoothieita, juhlia ja luksuslaukkujen ostelua. Kun itse on pienituloinen opiskelija, on ihan älyttömän hankalaa inspiroitua sellaisista asukuvista, joissa loikitaan aurinkolasit päässä, korkkarit jalassa, luksuslaukku kädessä ja überkalliit hepeneet päällä katujen yli, vaikka oikeasti sää on sellainen, että aurinko ei ole paistanut kahteen viikkoon ja aamuisin joutuu kaivamaan kaapista ne kaikkein paksuimmat kalsarit, että tarkenee lähteä bussipysäkille odottamaan sitä aamukasiksi yliopistolle vievää bussia.
Tämä huippublogien viitoittama tie tuntuu itsestäni ainakin ihan mahdottomalta saavuttaa. Bloggaajien elämä kun tuntuu menevän tällä tavalla: aamulla herätään Lexingtonin lakanoiden välistä. Sitten hipsitään keittiöön, tehdään kahvikoneella latte ja surrautetaan siinä samalla smoothie. Nämä herkut asetellaan tarjottimelle, joka kannetaan sohvalle. Samalla voi sytyttää muutaman Diptyquen kynttilän ja laittaa jonkun sarjan pyörimään. Aamupalan jälkeen on hyvin aikaa loikoilla, meikata ja katsoa jotain sarjaa läppäriltä ilman mitään kiirettä mihinkään. Samalla voi myös hieman kuvailla ja tuoksutella VS:n rasvoja. Aamutoimien jälkeen on aika suunnata päivän askareiden pariin: on kahvittelua ystävän kanssa, asukuvien ottoa, herkkusalaatti kaupungilla, parilla showroomilla pyörähtäminen, kynsihuolto, shoppailua, salitreeniä ja lopulta on aika palata kotiin, ottaa ihana kylpy ja sen jälkeen vielä päivittää Instagramia. Tällaisesta elämästä saa esteettisesti loistavia kuvia blogia varten, kun kaikki kamerasta vaatteiden kautta sisustukseen on isolla rahalla hankittua ja viimeisen päälle priimaa. Blogin sisältö on tosin aivan toissijainen asia: mitään henkilökohtaista tai aitoa ei jaeta, vaan blogin pääpaino on loistavissa kuvissa ja päivän tapahtumista kerrotaan ympäripyöreästi muutamalla rivillä.
Minä en pysty sellaiseen elämään ja se aiheuttaa usein melkoisia riittämättömyyden tuntemuksia. En voi postata teille uusista luksuslaukuista, täydellisestä sisustuksesta, ulkonasyömisestä, matkustelusta tai viimeisimmän trendin mukaisista vaatteista. Ette saa nähtäväksi ammattilaisen ottamia ja muotikuvilta näyttäviä asukuvia, hassunhauskoja ja täydellisiä tarinoita luksuselämästä, tai vinkkejä siitä, millaista on matkustella ja yöpyä 5 tähden hotelleissa. Oma blogi tuntuu niin kotikutoiselta, kun sitä vertaa sellaisiin blogeihin, jossa kaikki on täydellistä ja trendikästä; oma elämä kun on kaikkea muuta kuin hohdokasta. Shoppailen kirppiksillä, matkustan pari kertaa vuodessa anoppilaan, syön harvoin ulkona, ostan uusia vaatteita vain alesta ja H&M:ltä ja ehdin tapaamaan ystäviäni parin kuukauden välein. Trendivaatteet saapuvat kaappiini vuoden viiveellä ja asukuvat kuvataan meidän parvekkeella ajankohtana, jolloin a) poikaystävä on vasta tullut töistä ja on ihan supernälkäinen, b) aurinko on melkein jo laskenut ja c) aamulla tehty meikki on jo totaalisen kulunut, tukka lässähtänyt ja vaatteet vähän sinne päin. Aamuisin kun en ehdi inspiroitua muodista ja suunnitella täydellisiä asukokonaisuuksia nautiskellen samalla smoothieta, vaan tutkin vaatehuoneen sisältöä aamukuudelta silmät ristissä ja päädyn niihin samoihin vaatteisiin, kuten aina aikaisemminkin, sillä a) yliopistolla on kylmä ja koska b) yliopistolla on kylmä.
Koska olen kova tyttö vertailemaan itseäni muihin, minun on hankala tietää, että mihin suuntaan tätä blogia pitäisi viedä. Pitäisikö minunkin ostaa kaikki samat vaatteet ja tuotteet, joita suosituilla bloggaajilla on, jotta saisin lisää lukijoita. Tai pitäisikö alkaa tehdä nälkävuoden mittaisia, 15 kuvan asukuvapostauksia. Tai pitäisikö muistaa ottaa säännöllisin väliajoin kuvia ihan kaikesta, jotta lukijat eivät pääse unohtamaan, mitä kaikkea ihanaa ja kallista omistan. Vai pitäisikö minun olla ihan vain oma itseni ja viedä blogia persoonallisempaan suuntaan: kertoa enemmän arjesta, opiskelusta, muotihimotuksista, ruokaohjeista, suosikkikirjoistani, loistavista tv-sarjoista, kirppiskierroksista ja sellaisesta elämästä, jossa luksusta on se, että jääkaapista löytyy puolikas suklaalevy ja Sons of Anarchystä on vielä monta kautta jäljellä.
Mitä mieltä olette: otanko kasan pikavippejä ja ostan vaatehuoneen täyteen sopulituotteita vai kirjoitanko jatkossakin siitä, mitä ihania löytöjä tein kirppiksellä?
x Marjo
