Moi!

Otsikosta huolimatta, luvassa ei ole mitään pervessejä alastonkuvia vaan kuva puoliksi meikatusta naamasta. Otin mallia suomalaisissa blogeissa jo vuosi sitten villinneestä naked truth -kampanjasta ja innostuin myös demonstroimaan, millaisen muutoksen meikki tekee omalle naamalleni.

Ja kuten varmaan huomaatte, kuvassa vasemmalla puolella on meikkiä ja oikealla ei.

Toteutus: cc-voidetta nassuun, peitevoidetta korjaamaan pahiten punoittavia kohtia, sipaus aurinkopuuteria ja poskipunaa, skarppiutta kulmiin, ripsiväriä ja rajauskynää silmiin ja viimeisenä huulipunaa. Valmis. 

Tämän kuvan tarkasteleminen oli jopa melkein terapeuttinen kokemus: en olekaan niin kovin erinäköinen meikittä kuin meikin kanssa, vaikka olenkin niin aina kuvitellut. Vaikka pystynkin käymään lähikaupassa ilman meikkiä enkä laita huulipunaa lähtiessäni viemään roskia, ehostan itseäni kuitenkin aina, kun olen ”oikeasti” menossa jonnekin esim. kaupungille, yliopistolle ja kyllä, myös salille. Meikkaaminen on oma keinoni kohottaa itsevarmuutta ja eihän siitä pääse yli eikä ympäri, että meikki tekee naisesta huolitellumman näköisen. Meikkaamisen syynä on myös varmaankin se, että näppyläinen ja läikikäs ihoni ei anna minulle mielenrauhaa, jollen sipaise siihen jotain meikkiä tasoittamaan ihon sävyä. 

Kuljetteko te arjet ja juhlat aivan naturellina vai pitääkö meikin olla aina tiptop, että voi astua ulos kotiovesta? 

x Marjo