S…

..Y K S Y.

 

Anteeksi kirosana, tiedän että vielä on kesää jäljellä ja osa vasta aloittaa kauan odotetun kesäloman. Mutta hei mulle riittää tää kesäily nyt. Mä haluan lopettaa tän riepulakkoni (ei koko kesänä vaateostoksia) ja vinguttaa visaani. Ansaitusti vähän shoppailla, kanniskella Zaran ja BikBokin kasseja ja pysähtyä siiderille kahville. Sitten kotona hipelöidä uusia tuominkeja, mallailla turhamaisesti peilin edessä ja intoilla uusista liehakkeista. Tuutoroida uusia ykkösluokkalaisia, vetää rastikierrosta ja ostaa kasapäin uusia vihkoja, joissa on kaikissa erilaiset kuosit kansissa. Täyttää kalenteria, pelata luennoilla Candy Crushia ja whatsappailla tyttöjen kanssa luennoitsijan hassusta tavasta puhua. Kirjoittaa esseitä, pistää tuskaisia lauseita lauseiden perään ja kamppailla editointiohjelman kanssa. Sitten tuntea ylpeyttä siitä että hommat sai tehtyä, iloisena viestittää äidille ja siskolle kuinka kaiken tekemänsä työn jälkeen hyvä arvosana kruunaa kokonaisuuden. Ja ihania, perinteisen syksyisiä iloja. Vilttejä ja liian voimakkaasti tuoksuvia kynttilöitä. Niitä pitää aina ostaa jokaisella Ikea-reissuilla, vaikka pää tulee väkisinkin kipeäksi kun polttaa samaan aikaan vaniljan, syreenin ja suklaan tuoksuisia yksilöitä. Hämärä kämppä, parvekelasien helinä syystuulessa ja Ed Sheeranin samettinen ääni kaiuttimista. Iltakävelyt tihkusateessa, kuulokkeet korvilla. Ja muistatteko syksyn tuoksun? Raikas ja ruskainen, uusien tuulien tuoksu. 

 

 

Jämähtäneen kesän jälkeen inspiraationi leimahtaa liekkeihin aina uudestaan. Syksyssä on jotain voimallista ja uudentuoksuista. Syksy on mulle kuin uusivuosi. Silloin uudistetaan tyyliä, aloitetaan jotain uutta, vaihdetaan kämpän järjestystä. Annetaan kenkää kesäiselle melankolialle ja tehdään tilaa murretuille väreille, salaperäiselle hämärälle ja uudenlaiselle luovuudelle. Aurinkorasvalle tuoksahtavat, värinsä jo menettäneet kesärievut ja klooriset bikinit pistetään pesun kautta varastoon odottamaan seuraavia yöttömiä öitä. Ruisrockin tohinoista likaantuneet converset unohtuvat kaappiin ja tilalle vaihtuvat sateenkestävät nilkkurit ja kuviollinen sateenvarjo.

 

 

Okei peruutetaas vähän. Kyllä mä vielä yhden festari-illan olisin voinut kokea ja Weekend Festivalien ohjelmavilkaisu aiheutti yhdet pienen pienet kylmät väreet ja lievän vitutuksen, kun en ole mukana. Täytyy pistää ensi kesän to do -listaan. 

 

Sanokaa nyt etten ole ainoa syksyä odottava!

 

xx Kia