Pariskunnan sosiaalinen elämä muuttu pakosti hieman, kun lapset astuvat kuvioihin. Raskaaksi tulemisen jälkeen juhliminen pilkkuun asti ei oikein enään kiinnostanut. Toki kävimme ystävien juhlissa, mutta etenkin sen jälkeen kun pallomahalla alkoi olla kokoa, saivat myöhäiset jatkot jäädä muille.

Olen aina rakastanut juhlien emännöimistä. Kattauksen suunnittelua, tarjottavien valitsemista ja valmistusta. Vielä vuosi sitten meillä juhlittiin uutta vuotta aikuisseurassa, mutta lapsen syntymän jälkeen kosteammat iltajuhlat ovat luonnollisesti jääneet. Mitä keksii siis tilalle, kun kausijuhlia haluaa järjestää niin, että lapsikin mahtuu mukaan.

E on kaveripiiriemme ensimmäisiä, joten lapsellisten kesken juhliminen ei ainakaan vielä ole mahdollisuus. Kiireisillä city-sinkuilla ja aktiivisilla pariskunnilla löytyy usein perjantaille ja lauantaille ohjelmaa, bileitä, ravintoloita ja kulttuuria. Jäljelle jää sunnuntai, ja se on meidän.

Aloitimme brunssiperinteen jo ennen E:n syntymää, mutta lapsen myötä tästä on tullut paras tapa viettää juhlia. Hetken jopa puolitosissaan harkitsimme, josko hääbudjetista olisimme lohkaisseet puolet keittiöremonttiin ja viettäneet kuplivan brunssin pienellä porukalla Kämpin peilisalissa. Suunnitelma kaatui tämän morsiamen mekkovalintaan, iso ball gown-hääpuku vaati itselleen kunnon juhlat, mutta siitä joskus toiste enemmän.. ;D

E:n nimijuhlat olivat ensimmäinen brunssi tässä kodissa. Lauantaina pidimme perheelle perinteiset ristiäiset kotonamme, mutta mitoitimme tarjoilut tuplana, sillä sunnuntaina koti täyttyi ystävistä. Halusimme esitellä sekä uuden tulokkaan, että uuden kotimme ystäväpiirille, mutta kaikkien mahtuminen saman katon alle oli mahdottomuus. Sittemmin olemme esimerkiksi huolehtineet E:n ja kummien suhteista viettämällä säännöllisin väliajoin kummibrunsseja. Aina löytyy joku syy brunssille kokoontumiseen.

Valmistelen tarjoiluja pitkin viikkoa, usein myös ainakin muutamat kaverit tuovat jotain mukanaan. Kutsun aika on yleensä liukuva, eivätkä kaikki välttämättä ole paikalla samaan aikaan. Mitä mukavinta, kiireet, työt ja harrastukset usein taukoavat sunnuntaille, ja saamme kiireisimmätkin ystävät houkuteltua mukaan.

Tänään vietimme omat pikkujoulut, puurojuhlan pikkujoulukauden päätteeksi.

Tarjolla oli tietenkin kulhokaupalla riisipuuroa ja vähän muitakin herkkuja. Uusimman Glorian ruoka & viinin ohjeilla valmistin puurolle kaveriksi vähän erilaisen granaattiomenamehukeiton. Kyseinen numero taitaa olla meillä ahkerassa käytössä joulukuun, tähän pöytään valmistui myös viikunainen Briossikranssi ja portviinillä maustettu suklaa-vadelmakakku.

Lisäksi leivoin saaristolaisleipää ja pipareita. Pöytään kuuluivat myös juustot, hillot ja hedelmät (mitä olisikaan brunssi ilman näitä, nam). Jouluna kahvin lisäksi tarjolla oli tietenkin glögiä.

Haimme kuusen eilen sisään, sytytimme portille lyhdyt ja sisälle kynttilöitä palamaan. E nautti juhlien keskipisteenä kaikki tempun esitellen, ja nukkuu nyt pitkiä päiväunia juhlista uupuneena. Meillä on jäljellä herkkuja pitkälle ensiviikkoon ja ystäville hyvät joulut toivotettuina.

Ihanaa sunnuntaina myös teille!

Viimeiset joulun valmistelut ja kohta voi nauttia joulupäivien tunnelmasta!

-Mai