Monesti kuulee ihmisten huokailevan, kuinka vaikeaa on nykyisin päästä kiinni omaan asuntoon, kun maksettavana on 10-15% käsiraha. I know, been there done that! Näillä keinoin meidän perheemem säästi lainaan vaadittavat 40 000 euroa kolmessa vuodessa.

Itse olen tyyppiesimerkki siitä, minkälaista urakehitystä meille naisille ei suositella – Tulin raskaaksi aikalailla heti valmistumiseni jälkeen, ja vieläpä kahdesti. En siis ole näin viitisen vuotta valmistumisen jälkeen ehtinyt varsinaisesti työskennellä kuin pari vuotta. Mutta kaikilla pilvillä on kultainen reunus: Kun on tottunut nuukailemaan, niin sujuu se helposti myös työtätekevänä palkansaajana. Näin alkuun kerrottakoon, että sinä aikana, kun molemmat olimme täyspäiväisesti töissä, jäi meille käteen verojen jälkeen yhteensä n. 4600e (eli n. 2300e per henkilö), eli aikalailla keskivertopalkansaajan kuukausiansiot. Näin me säästimme:

1. Ruoka

Ruoka on meidän perheelle ollut vuosien varrella ylivoimaisesti suurin menoerä. Siihen on näin nelihenkisenä perheenä mennyt 400-800 euroa kuukaudessa (luonnollisesti vähemmän, kun lapset olivat pienempiä) Suuri säästö meille on viimeisen vuoden aikana ollut se, että emme osta enää lähes lainkaan lihatuotteita. Lapset saavat päivittäin lounaan päiväkodissa, jossa tarjotaan usein liharuokia, mutta meillä kotona nautitaan useinmiten palkokasveja, papuja ja joskus kalaa. Näin nelihenkisen perheemme ruokabudjetti viikossa huitelee 100 euron kieppeillä. Lisäksi meillä on ollut tapana herkutella ravintolaruoalla tai hakea ruokaa kotiin noin kerran viikossa. Puolittamalla tämän kahteen kertaan kuukaudessa säästämme melkein 100 euroa!

Lounas on tärkeä menoerä, varsinkin jos sen syö lounasravintolassa. Ottamalla eväät mukaan töihin säästät 5 euroa päivässä, mikä tekee vuodessa meidän kahdelle aikuiselle 2400 euroa! Sillä rahalla veisi vaikka koko perheen viikoksi etelään kesälomalla.

2. Vältä kiusauksia

Vapaa-ajalla vietämme mielellämme aikaa ulkona, pulkkamäessä tai metsässä. Suuri syy tähän on se, että muutimme pari vuotta sitten kaupungista syrjäisemmälle seudulle, jossa erilaisia kiusauksia ei ole läheskään yhtä paljon. Edellisessä asuinpaikassamme törmäsin viehättäviin pikkukahviloihin ja mukaviin ravintoloihin heti kotikadullamme, jolloin mukaan tarttui lähes joka päivä joku pieni 10 euron ostos. Nyt juomme kahvit kotona tai otamme termarin mukaan ulos. Tärkeä osa tässä on myös se, että lopetimme ostoskeskuksissa hengailun. Tiedän kyllä, että äitiyslomalla sitä välillä kaipaa ihmisvilinään ja silloin ostoskeskuksissa harhailu on ihan mukavaa ajankulua. Nykyisin suuntaamme kuitenkin tietoisesti toisenlaisiin (ilmaisiiin) paikkoihin, kuten esimerkiksi kirjastoihin, eri leikkipaikoille (testaa kaupungin kaikki eri leikkipuistot) tai avoimiin seurakunnan kerhoihin (ilmaisia ja yleensä hyvä tapa tavata muita yhtä seinähulluja äitejä). 

3. Osta käytettyä

Rakastan vaatteita ja rakastan sisustusta. Fakta on kuitenkin, että en voi ostaa kaikkea mitä haluan, ja samalla säästää tuhansia euroja kuukaudessa. Mutta koska moni muu vaikuttaa ostavan tarpeisiinsa nähden aivan liikaa vaatteita ja kodin sisustusta, ovat second hand- markkinat aivan valtavat. Lähes kaikki, mitä koskaan voisin kuvitella tarvitsevani löytyy helposti netistä käytettynä – ja parhaassa tapauksessa lähes ilmaiseksi. Meidän asunnossamme pääosin kaikki on hankittu käytettynä.

Sekä vaatteita että huonekaluja ostaessa kannattaa myös ajatella tuotteen jälleenmyyntiarvoa: Menettääkö tämä tuote arvonsa vai voiko sen myydä eteenpäin? Klassiset merkit ja kotimainen design pitävät yleensä arvoa paremmin, kuin halvemmista kaupoista ostetut tuotteet. Yksi esimerkki on huutokaupasta löytämäni Artekin pöytä, jonka ostin 70 eurolla ja möin kahden vuoden päästä 350 eurolla. Kannattaa kuitenkin varoa perustelemasta kallista ostokäyttäytymistä ”tämä laukku on sijoitus” -tyylisellä jorinalla, koska loppupeleissä kaikki ostokset ovat kulutusta (ja näin ollen poissa säästämisestä)

Lyhyesti sanottuna paras neuvoni on ”osta vähemmän p*skaa, niin sinulla jää enemmän rahaa säästöön”. Kaikki meistä tuntevat jonkun, joka aina valittaa sitä, kun ei ole rahaa, mutta samalla käyttää kaikki rahansa juhlimiseen, merkkivaatteisin (tässä gugguu-minirodini -äidit esimerkkinä) tai vaikkapa tupakoimiseen. 

Ja lopuksi, ole luova.

Monella meillä on kalliita harrastuksia ja menoeriä, joista voi joutua luopumaan lyhyellä tähtäimellä säästötavoitteen täyttämiseksi. Meillä ei asuntosäästämisen aikana esimerkiksi ostettu vuosikortteja joogaan tai crossfitiin. Sen sijaan harrastettiin liikuntaa muulla tavoin ja hyödynnettiin halvempia liikuntamuotoja. Vaikka joogaharrastuksesta luopuminen kirpaisikin henkilökohtaisesti, selvisin vuoden tauosta ajattelemalla horisontissa siintävää tavoitetta – Omaa asuntoa! Jos joogaharrastus olisi minulle ollut hengen ja elämän kysymys, olisin joutunut nipistämään harrastukseen tarvittavat rahat jostain muualta – esimerkiksi niistä kahdesta kerrasta kuukaudessa, kun syömme ulkona, tai käymme konserteissa tai elokuvissa. Yksi vaihtoehto on myös hankkia luovia tulonlähteitä tai tehdä ekstratöitä. Näistä me olemme kokeilleet molempia varsin hyvin tuloksin, mistä lisää tulevissa blogijutuissa.

”Sinulla on varaa ostaa mitä vain, mutta ei kaikkea”. Elämä on valintoja, niinkuin rakas äitini tapaa sanoa.

Yksi asia, josta emme nuukailun vuoksi ole kuitenkaan luopuneet, on matkustaminen. Se on ollut meille rakas harrastus ja tärkeä motivaattori säästämiselle. Olemme säästökuurimme aikana pistäneet säästöön parhaimmillaan 2000 euroa kuukaudessa, jolloin parisataa on korvamerkitty matkusteluun. Kaikesta ei suinkaan siis tarvitse luopua.

Summa summarum, arjen pienillä ja suurilla valinnoilla säästökassaan kertyy kymmeniä tuhansia euroja vuosien mittaan. Jos minä pystyin siihen, mikset siis sinäkin? 

Lue myös:

Ajatuksia rahasta

Miten säästää lapsille (tulossa)

Miten säästät satoja tuhansia huomaamattasi (tulossa)