COPING SKILLS – Miten käsittelet haasteita?
Oletko koskaan miettinyt tapaa, jolla kohtaat ongelmat ja epäonnistumiset? Ihmisillä on erilaisia selviytymiskeinoja (coping skills tai coping mechanisms), jotka määrittävät tavan käsitellä hankalia asioita. Tutustuin erilaisiin selvitymiskeinoihin Tavoitevalmentaja-koulutuksessa, jonka syksyn aikana suoritin. Valmentaminen ei ole pelkästään sitä, että antaa ihmiselle hienon treeniohjelman ja tarkan ruokavalion. Ihminen yleensä tietää miten pitäisi liikkua ja syödä, ongelma on siinä, miksi hän ei tee niin. Tässä oli syy, miksi halusin käydä Tavoitevalmentajakoulutuksen, oppia ymmärtämään ihmisen käyttäytymistä.
Selvitymiskeinoja on kolmenlaisia
Tunnesuuntautunut
Tämä ihminen ajautuu tunteiden valtaan. Soittaa kriisin tullen ystävälleen ja he voivottelevat tilannetta yhdessä. Sitten hän soittaa äidilleen ja he vatvovat asiaa yhdessä. Sen jälkeen hän soittaa toiselle kaverille. Seuraavana päivänä asiaa puidaan työpaikan kahvihuoneessa. Tällainen vatvominen antaa ihmiselle tunteen, että hän yrittää tehdä asialle jotain, ratkaista sen. Vaikka itseasiassa tilannetta vain pyöritellään kuin pyykkejä pesukoneessa.
Ongelma tällaisessa selviytymiskeinossa on, että se ei pelkästään estä kriisin ratkeamista, se pitää negatiiviset tunteet pinnassa pitempään. Mieti näin, jos olet kokenut huonoa kohtelua, millainen fiilis sinulla siinä tilanteessa oli? Kun alat miettimään asiaa näin jälkikäteen tai kertomaan siitä toiselle, samat tunteet nousevat pintaa. Ikään kuin tuot itsesi takaisin epämukavaan tilanteeseen uudelleen ja uudelleen. Ja tästä on mitä hyötyä? Mitä hyötyä kriisin pyörittämisestä mielessä on? Usein sitä koittaa miettiä että tällä tavalla löydän ratkaisun. Mutta negatiivisten tunteiden vallassa asiaa vatvoessaan hyviä ratkaisuja harvoin löytyy. Päinvastoin, suuttuneena saattaa tehdä hölmöjä ratkaisuja ja pahentaa tilannetta.
Ongelmasuuntautunut
Tämä ihminen hakee aktiivisesti ratkaisua ongelmaan. Hän miettii kuka voi auttaa, mistä löytyy vastaus. Hän turvautuu ammattilaisen apuun, soittaa lääkärille, palkkaa personal trainerin, kysyy työkaverilta apua, googlaa, etsii tietoa. Tällä tavalla asiaan voidaan löytää ratkaisu. Ihminen katsoo eteenpäin sen sijaan että pyörisi tunteiden vallassa. Hän kyllä tuntee ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa, mutta hetken mietittyään pystyy ajattelemaan asiaa rationaalisesti. Tällainen keino on hyödyllinen, koska ongelmaan löytyy ratkaisu useinkin. Ihminen ei kuitenkaan välttämättä mieti miksi näin kävi ja miten tilanne voidaan jatkossa estää.
Merkityssuuntautunut
Tämä ihminen hakee merkityksellistä kokemusta asiasta. Hän miettii mitä on tästä kriisistä oppinut ja ennen kaikkea, mitä positiivista se on saanut aikaan. Kuulostaa erikoiselta, miten haitallisesta kokemuksesta voi löytyä mitään hyvää? Hyvä esimerkki on avioero. Ihminen miettii asiaa jälkeen päin että olipa kauhea kokemus, mutta kokee oppineensa itsestään paljon asioita. Hän näkee, että omassa itsessäkin on parannettavaa, ja alkaa työstämään näitä omia epäkohtiaan. Hän tietää, että on nyt vahvempi ihminen.
Meillä kaikilla esiintyy näitä kaikkia keinoja. Usein sitä ensin velloo hetken tunteessa, sitten miettii ratkaisua ja jälkeen päin etsii positiviisia asioita kokemuksesta. Voi kuitenkin olla, että tunteet imaisevat mukaansa, ja estävät eteenpäin menemisen. Mieti omaa reagointitapaasi? Pystytkö siirtymään asiassa eteen, vai jäätkö vellomisen tasolle?
Tunne ei välttämättä määritä toimintatapaa
Minulle oli erityisen oivaltavaa oppia näistä selviytymiskeinoista. Olen kirjoittanut aiemmin täällä ja täällä siitä, miten valmentaja hyödyn ammatillisesti tästä koulutuksesta. Selviytymiskeinojen ymmärtäminen auttoi minua sen sijaan ymmärtämään itseäni. Huomasin, että jään todella helposti tunteen vangiksi. Olisi helppoa vain jäädä jankkaamaan samaa asiaa sen sijaan että pyrkisi siitä eteenpäin. Niinpä aloin miettimään omaa suhtautumistani ongelmiin ja haasteisiin.
Ymmärsin, että vaikka tekisi kuinka mieli voivotella ja vatvoa, voi silti tästä tunteesta huolimatta tehdä toisin. Tavoitteeni oli oppia hallitsemaan omia mielenliikkeitä ja voin kertoa, että olen päässyt asiassa todella paljon eteenpäin. Olen tehnyt varmasti viikoittain, jopa lähes päivittäin nyt valintoja, jotka ennen olisin ehkä tehnyt toisin. Vaikka tunteet ovat sanoneet toista, olen silti pystynyt tarkastelemaan asioita järjen kautta, ja pystynyt näin ollen itse valitsemaan toimintatavan, joka vie minua kohti oikeaa suuntaa.
Arvojen mukaiset teot eivät aina tunnu helpoilta
Aina päätökset eivät ole helppoja. Mutta juuri siinä onkin jutun juju; oikeat valinnat eivät aina tunnu helpoilta! On kuitenkin omissa käsissä hyvin pitkälti se, millaiseksi omaa elämäänsä haluaa rakentaa. Miten saavuttaa tavoitteitaan, jos aina pyrkii pääsemään mahdollisimman helpolla? Tämän kun ymmärtää ensin itse, pystyy paitsi rakentamaan omaa henkilökohtaista elämäänsä paremmaksi, mutta myöskin auttamaan toisia ihmisiä tekemään valintoja.
Tykkäsin Tavoitevalmentajakoulutuksen sisällöstä. Koulutukseen kuului kattava materiaali ja työkirja, joita hyödynnän valmennustyössäni jatkuvasti. Parasta antia oli minulle henkilökohtaisesti se, että vapaalle keskustelulle ja kysymyksille oli aina varattu riittävästi aikaa. Näin Lasselta ja Mikolta pystyi suoraan sanoen nyhtämään ulos kaiken sen informaation, mikä itseä mietitytti. Tätä arvostan!
Tavallisten ihmisten valmentamisessa suurin haaste on se, miten uudet tavat saadaan pysyviksi. Ne eivät muutu pysyviksi ruokavalion tai treeniohjelman avulla. Valmentajan on autettava asiakasta johtamaan itseään, kehittämään toimeenpanotaitojaan ja pitämään yllä keskittymistä arjen pyörityksessä. Nämä ovat modernin valmentamisen keskiössä elämän kiskoessa asiakasta joka suuntaan. Että asiakas ymmärtää, mikä on hänelle tärkeää, miten hän voi edetä tavoitettaan kohti, sekä oppii huomaamaan, mitä vähemmän tärkeää elämästä voi karsia.
Tavoitevalmentajakoulutus alkaa Oulussa 15.2.2020 ja Espoossa 28.3.2020, täältä löydät lisätietoja. Koulutuksen järjestää Hyvinvointikoulu.
Teksti on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Hyvinvointikoulun kanssa.