Miksi se juokseminen on niin raskasta? Miten joku voi jaksaa juosta 10km putkeen?! Miksi minun kunto ei parane, vaikka kuinka juoksen? Näitä kysymyksiä moni pohtii. Juokseminen tuntuisi ajatuksena kivalta, se ei ole kelloon sidottu ja se on kävelyä tehokkaampaa. Mutta kun ei saakeli vieköön jaksa!! Hengitys vinkuu ja pohkeita hapottaa. Ehkä mä en vaan ole juoksijatyyppiä…?

Osunko oikeaan, jos sanon, että olet asiasta kiinnostuneena lukenut jo monta lehtijuttua tai kirjaa juoksemisesta? Tietoa kyllä on, mutta silti juokseminen ei vain koskaan tunnnu helpottuvan? Seuraavaksi varmat mokat, joilla torpedoida hyvin alkava juoksuinnostus. Nämä virheet välttämällä onnistut!

Mä olen tehnyt näistä JOKAISEN virheen. Niin se vaan on, että kaikki pitää kantapään kautta kokeilla, ennen kuin juokseminen alkaa oikeasti kevenemään ja onnistumaan. Koko tähänastisen aikuisikäni olen juossut niin, että olen koittanut pitää vauhdin tarpeeksi hitaana, ettei syke nouse. Nyt viimeinkin, kaikkien noiden virheiden jälkeen olen päässyt siihen pisteeseen, että vauhtia pitää alkaa jo lisäämään juostessa! Ja onhan se mahtavaa kun huomaa, että jaksaa vaikka kuinka! Jos sinä haluat siihen pisteeseen, että iänikuiset rääkkilenkit ovat historiaa, ja juokseminen alkaa viimeinkin tuntua mukavalta, lue seuraavat jutut mitä EI AINAKAAN KANNATA TEHDÄ.

1. Älä panosta vaatteisiin. Mikään ei tee juoksemisesta hankalampaa, kuin se, että joudut koko ajan korjailemaan vaatetustasi. Paita nousee ylös, takin helma on kainaloissa, lahkeet lepattavat tuulessa ja kastuvat märässä syyskelissä. Sitten märkä lahje liimaantuu pohkeeseen kiinni iljettävästi. Katastrofin kruunaa vielä joku telttamallin sadetakki. Sen alla kun juokset, saat samalla höyrysaunan. Onko saunassa kuntoileminen hääviä? Ei ole sadetakissa juokseminenkaan.

2. Ota musiikkia mukaan, mutta laita huonot kuulokkeet, mielellään nappimalliset, jotka eivät pysy korvissa! Niitä voit sitten pysähdellä tunkemaan yhä syvemmälle korvakäytävään kymmeniä kertoja lenkin aikana. Tuloksena mustelma korvan sisällä, mutta nappi ei edelleenkään pysy paikallaan. Jep. Superhauskaa! Millon mennään uudestaan?

3. Ota musiikkia mukaan, mutta älä valikoi soittolistaa viimeisen päälle. Hyvien juoksubiisien välissä on erityisen ärsyttävää kuunnella jotain väljähtänyttä, pikkasen liian hidasta humppaa. Vielä pahempi on Spotifyn ilmaisversio, mainokset täydellä volyymilla suoraan tärykalvolle aina kun vaihdat biisiä. Vielä pahempi: Spotifyn ilmaisversio kiinankielisillä mainoksilla!

4. Tähän voi vielä lukea Spotifytilin, jota muukin perhe käyttää. Kun pääset hyvään juoksuvauhtiin, lempibiisisi soi, ja kesken kaiken alkaa… MUUMIHUMPPA SOI, NYT KUULET MITEN MUUMIHUMPPA SOI…!!! Ei hemmetti! Soitat kotiin, että saisitko kuunnella omia biisejäsi tän juoksulenkin ajan, ja vastaus on että ”Joo mutta Eemeli kuuntelee nää Muumibiisit eka”. Sitten sä tietenkin juokset Muumihumpan tahtiin ja toivot, ettei vastaantulijat näe sun ilmeestä, mitä musiikkia kuuntelet.

5. Juokse liian kovalla sykkeellä. Tämä on tärkein. Jätä sykemittari kotiin/ostamatta kokonaan, ja vedä lenkki sillä vuhdilla, millä tuntuu että ”pitäisi juosta”. Ja sehän on satavarmasti liian kova vauhti. Jos aloitat juoksuharrastusta, ja haluat saada sen kulkemaan kevyesti, sinun tulisi pysyä peruskestävyysalueella. Mutta ehei, juokse pikkasen liian lujaa, niin että sykkeesi nousee vauhtikestävyysalueelle. Kunto ei kohoa, koska olet väärällä sykealueella. Vähän kuin haluaisit oppia saksankieltä, mutta luet ranskan kirjaa. Siinä saa sitten ihmetellä, miksi tulosta ei tule. Tämä on siis ultimaattisesti paras keino tappaa juoksuinnostus: liian korkea syke.

6. Lähde liikkeelle äkisti. Jos lähdet saman tien juoksemaan kotiovelta, tai 50m kävelyn jälkeen, hiussuonet ovat kiinni, ja veri virtaa pääosin luurankolihaksissa. Tästä johtuu se, että jo minuutin juostuasi katsot kelloa että milloin saa lopettaa. Pohkeita alkaa hapottamaan, ja tuntuu että sykekin kohoaa samantien. Keho ikään kuin sakkaa. Veri pääsee nimittäin virtaamaan hiussuoniin matalalla sykkellä kävellessä. Liian kova syke pistää työn isoihin lihaksiin. Joten, lähde painattamaan ilman kunnollista lämmittelyä. Silloin tunne on kauhea. Sitä fiilistä ei voita mikään, kun toivot ekan kilometrin kohdalla ettet olisi lähtenytkään lenkille.

7. Jos sulla on astma, älä ota astmalääkettä. Mieluiten talvipakkasella. Hengitys käy niin vaikeaksi, että pohdit, olisiko helpompaa juosta hengitystä pidättäen?

8. Jos reitilläsi on mäkiä, juokse reitti niin päin, että pahimmat ylämäet ovat loppumatkassa. Kun lopetat lenkin siihen että hädin tuskin pääset eteenpäin, on varma ettei seuraava treeni ihan heti houkuttele. Jos jossain vaiheessa lenkkiä erehdyit luulemaan, että nyt sujuu, niin loppumatkan ylämäet palauttavat sinut takaisin maan pinnalle. Siihen, että oot surkee juoksija, ja parempi ettet enää sitä ihan heti kokeile uudestaan.

9. Huonot kengät. Mieluiten sellaiset, että jalkoihin käy kipeää.

10. Epäsäännölliset/liian harvat harjoitukset. Jos kuntosi jossain vaiheessa alkaisikin nousta, niin muista pitää pitkiä, mielellään 2-3kk mittaisia taukoja juoksulenkkien välissä, niin että kunto laskee takaisin lähtötasolle. Kyllä palkittee treenata, kun ei koskaan edisty.

Näitähän riittää. Jos onnistut välttämään nuo tekemäni virheet, on hyvin todennäköistä, että juoksukuntosi alkaa kohota ja homma tuntuu jopa mukavalta. Ei muuta kuin raikkaita kelejä ja töppöstä toisen eteen! 🙂

Hanna