Yksi vanha blogitekstini herättää keskustelua vielä tänäänkin. Alkuvuodesta kirjoittamani Bikini fitness – syömishäiriö luvan kanssa on luetuin postaukseni, ja se kerää edelleenkin päivittäin lukijoita. Aloin miettiä, miksi. Onko niin, että ihmiset alkavat herätä tähän sairaalloiseen ulkonäön viilaamiseen? Alkaako fitnesstrendi kääntyä wellnesstrendiksi viimeinkin? Toivon niin! Vai kerääkö sana ”bikini fitness” googlesta alan harrastajia, jotka ahdistuvat päätyessään lajia kritisoivaan tekstiin? Vielä parempi, jos niin on.

Olen saanut paljon palautetta kirjoituksesta. Pääosin kiittävää. Ihmiset ovat kertoneet, että teksti herätti ajattelemaan uudella tavalla. Muutama kertoi että oli aiemmin haaveillut fitnessistä, mutta teksti sai ajattelemaan asiaa kahdesti. Olen tästä iloinen.

Mitä fitness tekee nuoren psyykelle?

Miksi sitten haluan kertoa bikini fitneksen vaaroista? Minua huolettaa se, että nimenomaan bikini fitness vetää puoleensa nuoria tyttöjä! Itsetunto on vasta kehittymässä, kuten myös kyky tehdä päätöksiä. Mitä tekee psyykelle se, että kasvuiässä opitaan ylikorostamaan ulkoisen habituksen tärkeyttä, ja vääristyneitä syömistapoja? Kaikki fitnessharrastajat eivä sairastu, mutta jos lajin mukaan hyppää ilman järkeä, voivat muutokset olla peruuttamattomia.

Ihmiset, (varsinikin nuoret) tapaavat ajatella asioita niin lyhyellä tähtäimellä. Huippukunto silmissä kiiluen ei tulla ajatelleeksi, mitä kilpailu-uran jälkeen? Kyseiseen huippukuntoon pääsee pilkun tarkalla ruokavaliolla, ja säälimättömällä treeniohjelmalla. Näiden vahva noudattaminen ikävä kyllä usein sulkee pois monta muuta asiaa elämästä. Perhe. Työ. Seurustelu. Opiskelu. Itsensä rakastaminen. Nämä tahtovat jäädä paitsioon. Ei liene yllättävää, että moni fitnessharrastaja kohtaa avioeron juuri aktiivisimman harrastuskautensa aikana! Työpaikkaa vaihdetaan, tai vähennetään töitä. Kaiken tämän kestää, koska tavoite siintää silmissä kuin graalin malja.

Kun ura on ohi, missä ovat normaalit toimintamallit? Normaali suhde syömisseen, normaali suhde liikuntaan? Mitä teet kaikella sillä ajalla, jota sinulla nyt on, kun harrastus ei määritä päivääsi kellontarkasti? Silloin juuri omat ajatukset nousevat pintaan. Ja jos niitä ei ole ehtinyt, tai suostunut kuuntelemaan harrastuksen aikana, puskevat ne nyt painajaisen lailla päälle takavasemmalta.

Mutta mitä sitten kun fitness-ura on ohi?

Jäät yksin häiriintyneen kehonkuvan ja vinksahtaneen syömiskäyttäytymisen kanssa. Et osaa ehkä herkutella kohtuudella. Cheat mealit opettivat sen, että herkkuja odotetaan kuola suupielistä valuen, ja kun valmentajalta heltiää lupa herkutella, vedetään kaksin käsin kunnes on huono olo. Tutustu syömishäiriöön nimeltä BED, binge eating disorder (ahmimishäiriö) täältä.

Toisilla syöminen ei lähde lapasesta. Koskaan. Yltiöterveellinen, ja omasta mielestä ainoa oikea ruokavalio on istunut tiukasti. Vaikka kisaura on ohi, ei perheen kanssa voi mennä ravintolaan. Jos joku pyytää pizzalle, ensimmäinen tunne on ahdistus. Tutustu ortoreksiaan täältä. Ortoreksia on yliterveellisen, tiukan ruokavalion pakonomaista noudattamista. Se ei ole virallinen syömishäiriödiagnoosi, vaan kuuluu epätyypillisiin syömishäiriöihin.

Hallitsematon herkuttelu, ja sen jälkeen suoritettavat ”rangaistukset” kuten oksentaminen, rankka liikunta, tai esim. diureettien ja laksatiivien käyttö kuuluvat bulimiaan. Tutustu bulimian oireisiin täältä. Ahmimishäiriö, ortoreksia ja bulimia ovat niitä syömishäiriöitä, joihin entinen fitnesskissa on suurimmassa vaarassa sairastua. Anoreksia on ehkä tässä tapauksessa aliedustettu, mutta toki mahdollinen.

Kuulostivatko oireet tutuilta?

Jos huomaat, että oirekuvaukset sopivat sinuun, hae apua. Sinulla ei ole tuolla tiellä suunta kuin alaspäin ilman apua. Huomaa, että syömiskäyttäytyminen, ja oman kehonkuvan hahmottaminen voivat olla vääristyneet ilman varsinaista sairautta. Jos tunnistat tällaisia ajatusmalleja, mutta syömisesi on suht normaalia, niin hälytyskellojen pitäisi soida! Ehkä pärjäät nyt ihan hyvin, mutta stressi, tai jokin elämänmuutos kuten ero, opiskelujen aloitus, tai vaikkapa jalan murtuma (jolloin et voi harrastaa liikuntaa) voi laukaista piilevän syömishäiriön. Ja huomaa, että syömishäiriössä ei aina laihdu! Jos painosi ei laske, ei se tarkoita, ettetkö voisi olla sairas.

Mieti, linkitätkö ruokaan ja syömiseen tunteita? Onnellisuutta, euforiaa? Ahdistusta ja itsesyytöksiä? Tällaisten ääritunteiden kokeminen syödessä on merkillepantavaa. Silloin jotain piilevää voi olla taustalla. Ehkä syöminen on kunnossa, mutta mieli onneton? Pelkäätkö tulevaisuutta, mietitkö ahdistavia asioita uudelleen ja uudelleen? Tutustu yleistyneiseen ahdistuneisuushäiriöön täältä. Vai tuntuuko, että mikään ei kiinnosta, elämästä ikään kuin olisi hävinnyt kaikki värit? Tutustu masennuksen oireisiin täältä.

Huomaa, että ahdistushäiriö tai masennus ovat mahdollisia, vaikka olisit näennäisesti ihan toimintakykyinen. Usein sitä jaksaa käydä töissä, ja tuntuu että elämä rullaa. Mutta taustalla velloo jokin. Taustalla joka päivä kulkeva ahdistus tai mielen synkkyys ei ole normaalia.

Ota selko omasta tilanteestasi, ja hae apua. Ansaitset terveen kehon ja terveen mielen.

Millainen esikuva haluat olla lapsillesi tai ystävillesi? Millainen ystävä haluat olla itsellesi?

Vähän synkkää tekstiä tuli. Mutta ei näistä tunnu kukaan muukaan puhuvan. Vaikka pitäisi.

Kuva: Harri Tarvainen