Toivepostaus: uni
Tämän kertainen toive kirjoitusaiheeksi tuli kollegaltani, ja se koskee unen merkitystä. Hän kertoi, että ennen vanhaan on jopa ihailtu vähän nukkuvia ihmisiä. Nukkuminen miellettiin laiskotteluksi. Tästä on päästy onneksi pikkuhiljaa yli, nykyään ihmiset ymmärtävät unen merkityksen ja haluvat parantaa untaan. Kuitenkin nyky-yhteiskuntamme tekee siitä todella vaikeaa. Työt tulevat kotiin joko itse tuomalla, tai vähintään työporukan whatsapp-keskustelujen kautta, älylaitteet virkustuttavat ja puskevat informaatiota ulos enemmän kuin siedämme. Kiireisyys ja hektisyys elämässä työntää meitä koko ajan eteen päin. Ihmiset suorittavat. Haluaisivat nukkua paremmin. Mutta suorittavat elämäänsä ja sen takia uni helposti kärsii.
Minkä verran on tarpeeksi unta, mihin unta tarvitaan ja miten sitä sitten saa parannettua? Aikuinen tarvitsee unta noin 7-9 tuntia. 7 tuntia riittää jos pysyt skarppina päivän ja jos treenaat, huomaat että treeni kulkee, ja myös palaudut siitä. Jos jokin näistä takkuaa, tarvitset lisää unta. Mikäli nukut 9 tuntia ja silti edellä mainitut asiat kaihertavat, mieti onko ravinnon määrässä, laadussa ja ateriaväleissä korjattavaa, ovatko työn vaatimukset kohtuulliset, miten on muun sosiaalisen ja psyykkisen vointisi laita? Ihminen nimittäin on kokonaisuus. Siksi yhtä ainoaa asiaa korjaamalla ei päästä puusta pitkälle, vaan omaa elämää pitää tarkastella useasta eri vinkkelistä.
Univaje
Kaikki me joskus nukumme liian vähän. Näin ollen kärsimme akuutista univajeesta. Se korjaantuu seuraavan hyvin nukutun yön aikana. Suurempi ongelma on krooninen univaje. Kroonisen univajeen taustalla ovat toistuvat, liian lyhyet tai katkeilevat unet, tai se että uni ei palauta (on siis laadultaan levotonta tai liian kevyttä). Se, miten korkeaksi sykevälivaihtelu yön aikana nousee, kertoo palauttavammasta unesta.
10 tuntia unta ja silti väsyttää?
Sykevälivaihtelu on sydämen lyöntien välinen aika. Mitä enemmän lyöntien väli vaihtelee (välillä lyhyt väli, välillä pitempi), kertoo se kehon palautumisen tasosta. Jos sykevälivaihtelu on huonoa, saatat kyllä nukkua, mutta unesi ei ole palauttavaa. Siksi heräät väsyneenä jopa 10 tunnin unien jälkeen. Sykevälivaihtelua huonontaa stressi, liian kova fyysinen rasitus tai puolestaan liian vähäinen liikunta, eli huono kunto. Myös epäsäännöllinen syöminen on stressi elimistölle. Alla olevasta kuvasta näet että kyseinen henkilö on nukkunut 7h 15min, mutta palauttavaa unta oli vain 1h 44min. Univaje nostaa myös tulehdusarvoja, sekä stressihormoni kortisolin tuotantoa. Jos olet stressaantunut töiden vuoksi, ja lisäksi nukut liian vähän, pusket siis stressihormonitasojasi ylös usealla eri tavalla. Korkeat kortisolitasot puolestaan pitävät sinut virkkuna illalla, jolloin nukahtaminen edelleen vaikeutuu ja taas aamulla heräät väsyneenä. Ongelma ruokkii itse itseään.
Unen vaikutus mielialaan
Univajeessa ihminen on helposti ärtyvä, unohteleva, keskittyminen on heikkoa ja työteho laskee. Mieliala on kaikekaikkiaan kehno. On tärkeää muistaa, että minkä tahansa asian kroonistuessa, sitä helposti alkaa pitämään normaalina. Jos sinulla menee yhtäkkiä hartiat jumiin, kärsit kyllä valtavasti. Mutta jos hartiat ovat vuodesta toiseen kestojumissa, et enää edes muista miltä tuntuu kun mikään paikka ei jumita. Sama asia väsymyksen kanssa. Mielialaa alkaa pitämään normaalina. Väsymystä alkaa pitämään elämään kuuluvana. Mutta ei se kuulu. Kuuluisi olla normaalia, että heräät aamulla virkeänä, tai ainakin muutama minutti heräämisen jälkeen piristyt. Jos raahaudut pitkälle aamupäivään silmät puoliummessa, kertoo se unen vähyydestä tai sen laadun heikkoudesta. Väsyneenä on vaikea jaksaa tehdä hyviä valintoja. Liikuntaan ei tahdo riittää energiaa, ja noidankehä on valmis. Liikkumattomuus itsessään jo laskee mielialaa. Joten väsymyksen ja liikkumattomuuden yhdistelmä on aika invalidisoiva. Kun väsyttää, ei jaksa liikkua. Kun ei liiku, kunto heikkenee. Kun on huonossa kunnossa, väsyttää vielä enemmän.
Uni ja lihasmassan kehittäminen
Univaje laskee kehon luontaisen kasvuhormonin määrää. Jos treenaat salilla ja mielit kehittää lihasmassaa, uni on paras ystäväsi. Jos olet jatkuvassa univajeessa, on äärimmäisen vaikeaa harjoitella kehittävästi. Aloittelija on siitä erikoinen otus, että jos täysin liikkumaton, tai vähän liikkuva ihminen alkaa treenaamaan, hän saa kyllä tuloksia lähes tulkoon sillä, että aukaisee kuntosalin oven. Myös alipalautuneena tai univajeessa aloittelija saa tuloksia, mutta pitemmän päälle hyvä onni loppuu ja seinä tulee vastaan. Jos nukut viisi tai kuusi tuntia yössä, ja mietit mikä olisi paras lisäravinne lihasten kehitykseen, mieti jos laittaisit asiat tärkeysjärjestykseen. Uni ensin kuntoon ja katso mitä tapahtuu!
Uni ja painonpudottaminen
Univaje vaikuttaa hormonitoimintaan heikentämällä kylläisyyden tunnetta ja puolestaan lisäämällä ruokahalua. Univaje myös heikentää sokeriaineenvaihduntaa, ja kohottaa siis riskiä tyypin 2 diabetekseen. Insuliinia tarvitaan kuljettamaan sokeri verestä lihaksiin. Jos insuliinin tuotanto heikkenee, jää verensokeri koholle. Tässä on hyvä muistaa lihasmassan merkitys: insuliini kuljettaa sokerin verestä lihaksiin. Mitä enemmän lihasmassaa ihmisellä on, sitä enemmän sinne voidaan varastoida sokeria. Jos lihasmassaa on vähän, varastoidaan sokeri rasvakudokseen; yksinkertaistaen verensokeri muutetaan rasvaksi. Siksi voimaharjoittelu on erittäin tärkeää henkilöille, joilla on kohonneet veren sokeriarvot!
Univaje saa meidät himoitsemaan nopeita energianlähteitä, kuten sokeripitoisia herkkuja, tai muuta nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaaleita leipiä tai pullaa. Väsyneenä on vaikea tehdä hyviä ruokavalintoja, lisäksi uupunut elimistö käskee nopean energian lähteille. Siinä sitä taistellaan tuulimyllyjä vastaan.
Miten lisätä unen määrää?
On tärkeää muistaa, että unta ei kovin helpolla voi lisätä silloin kun olet nukkumassa. Jos alat miettimään että nyt pitäisi nukahtaa, stressaat itsesi vain virkeämmäksi. Kokeile epäsuoraa lähestymistapaa. Paranna untasi päivän aikaisilla toimillasi:
-Syö säännöllisesti, maksimissaan neljän tunnin välein. Syö hyvä aamupala, mutta kevyempi lounas. Raskas ja rasvainen lounas aiheuttaa iltapäivän väsymystä. Ota välipala ennen töistä pois lähtemistä, jolloin jaksat odottaa päivällisaikaan. Panosta myös hyvään aamiaiseen ja iltapalaan. Varmista, että jokaisella aterialla, myös välipaloilla on jotain proteiinia ja tuoreravintoa. Usein ateriaksi napataan leipä tai pulla,ja pelkän hiilihydraatin siivittämänä saadaan verensokeri hujahtamaan ylös ja nopeasti alas, ja taas sitten väsyttää.
-Liiku. Ulkoile. Mutta älä myöhään illalla, sillä kovatehoinen liikunta illalla viivästyttää yön aikaista palautumista ja voi heikentää unensaantia.
-Kohtuullista työn vaatimuksia. Jätä työt työpaikalle. Ymmärrän, että joskus on tilanteita joille vain ei voi mitään. Käytä silloin energiaasi niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa,eli tämän listan muihiin asioihin. Jos työsi on jatkuvasti sellaista, ettet pysty vaikuttamaan siihen, ja koet hautautuvasi työtehtäviin, mieti kuinka kauan jaksat sitä? Burn out-riskisi on koholla jos et voi vaikuttaa tehtäviisi tai aikatauluihisi, tuot jatkuvasti työt kotiin tai työasiat pyörivät kaiken aikaa mielessäsi.
-Vietä aikaa ystävien ja perheen kanssa. Mukava sosiaalinen puuha auttaa palautumaan arjen rasituksesta ja laskee stressitasoja. Matalammat stressitasot mahdollistavat paremman unen.
-Hidasta ilta. Siivoukset ja muut kotiaskareet pois myöhäsisillasta. Mielellään ei klo 20 jälkeen enää mitään hulinaa (lapsiperheet, tiedän tuskanne tässä asiassa!). Kirkkaat näytöt pois. Jos katselet telkkaria, voitko vaikka makoilla viltin alla istumisen sijaan, saatika että samalla puuhastelet jotain kiireisesti? Mitkä on sinulle sopivia keinoja hidastaa iltaa? Kyttäätkö kelloa aamusta iltaan, vai voitko jo illalla tehdä asioita hissukseen, rauhassa. Se, mitä et ehdi tehdä rauhassa, jääkööt seuraavaan päivään.
Jos olet jo kokeillut näitä kaikkia pitemmän aikaa (kauemmin kuin pari päivää), ja silti kärsit unettomuudesta, ota yhteyttä lääkäriin.
Palauttava uni
Unen aikana aivot puhdistuvat haitallisista kemikaaleista. Uni kirjaimellisesti käynnistää aivojen pesuohjelman. Unenpuute merkitsee vähemmän pesuaikaa aivoille, ja se altistaa aivosairauksille, kuten Alzheimerin taudille. Unen merkityksestä on vielä vaikka kuinka paljon asiaa, mutta kaikkien niiden listaaminen tekisi tästä tekstistä vieläkin pitemmän, joten lopetan tähän tällä erää.
Kyllä se niin vain on, että uni on hyvinvointimme perusta. Jos elämänhallintasi on sillä tolalla, että unelle jää aikaa ja mahdollisuuksia, asiat ovat aika hyvin. Jos arki on kaaosta ja tulipalojen sammuttelua, jää uni siinä helposti kakkoseksi. Huonosti nukkuneena on uskomattoman vaikeaa kohottaa kuntoaan tai syödä terveellisesti. Panosta palautumiseen ja etenkin uneen. Alla olevasta kuvasta näet, miten palauttava uni voi käynnistyä heti nukahtamisen jälkeen. Unijakson pituus oli 8h 45min, ja palauttavaa unta 7h 54min. Tämän kuvan unijakson jälkeen on jo kohtuullisen hyvät mahdollisuudet tehdä hyviä valintoja seuraavana päivänän. Kuvien analyysit ovat Firstbeat Hyvinvointianalyysillä tekemäni, kuvien käyttöön on asiakkaiden antama lupa.
Terveisin, Hanna