Viesti 20-vuotiaalle itselleni

VIESTI 20-VUOTIAALLE ITSELLENI VUOTEEN 2004: (julkaistu facebookissa 14.11.2017)
Koko nuoruutesi, ja nuoren aikuisikäsi vaaka määrittää sen, tuleeko päivästä hyvä vai huono, vaikka olet aina ollut normaalipainoinen ja liikunnallinen.

Et ole kuullutkaan semmoisesta asiasta kuin kehonkoostumus, olet kuullut vain laihduttamisesta. Aina pitää miettiä mitä saa syödä, ja jos syöt jotain ”kiellettyä”, niin huono omatunto kuuluu asiaan.

Haluat muuttua urheilulliseksi, hyväkuntoiseksi naiseksi, jonka lihakset erottuvat. Ajattelet, että se tulee laihduttamalla ja juoksemalla.

Mietit joskus, että mitä jos vain yrittäisin hyväksyä itseni…? Se kaatuu aina siihen, että pelkäät silloin alkavasi lihoa hallitsemattomasti. Itsensä hyväksyminen on mielessäsi yhtä kuin holtiton mässäily. Valitset kepistä ja porkkanasta kepin, ja juuri siksi sairastut syömishäiriöön.

om.jpg

Nykyään, 33-vuotias sinä treenaat siksi, että kroppa vahvistuu, ja toimii, et siksi mitä vaaka näyttää. Ja uskotko, kun vaihdoit kepin porkkanaan (eli itsesyytökset hyväksyntään), muuttui mieliala, ja siinä sivussa se kroppakin. Painat varmasti yli kymmenen kiloa enemmän kuin silloin nuorempana, mutta nyt sinulla on juuri se urheilullinen, lihaksikas kroppa, jota aina tavoittelit.

Harmi vaan, että se 20-vuotias Hanna luuli, että se tulee laihduttamalla.

 

suhteet oma-elama mieli liikunta